Tekniikka

Auton matkamittarin väärentämiseen tarkoitettu laite maksaa 150 euroa – miten ostaja tunnistaa tekaistut ajokilometrit?

Suomen lain mukaan auton matkamittariin saa ruuvata minkälaiset kilometrilukemat tahansa. Harva käytetyn auton ostaja kehtaa kuitenkaan kysyä, pitääkö mittarilukema paikkansa. Listasimme vinkit, joilla manipuloidun auton voi tunnistaa. Varoitus: Juttu sisältää myös lähes täydellisiä rikoksia.

Auto piirros
Kuva: Stina Tuominen / Yle

Kun auto viedään Suomessa ensimmäistä kertaa kolmivuotiaana katsastukseen, tallennetaan auton kilometrilukemat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin järjestelmään. Kilometrilukema katsastuskonttorilla ei kuitenkaan vielä kerro, pitääkö lukema myös paikkansa. Yleensä mittaria manipuloidaan ensimmäisen kerran jo ennen ensimmäistä katsastusta.

Suomalainen autonostaja on edelleen sinisilmäinen. Osa ei usko mittarimanipulointia tapahtuvan ja osa ei välitä. Toisaalta paljon ei ole myöskään tehtävissä, sillä käytetyn auton ostajalla ei ole keinoja selvittää, paljonko autolla on todellisuudessa ajettu. 

Autoliikkeilläkään ei suurta kiinnostusta selvitystyöhön ole, sillä mitä vähemmän kilometrejä auton mittarissa näkyy, sitä enemmän euroja voi laittaa auton hintalappuun.

Mittarilukeman muuttaminen ei Suomessa ole rikos. Vasta kun lukemia muutetaan tarkoituksena huijata autokaupoilla, voidaan puhua lievästä petoksesta. Asiakas ja myyjä voivat kuitenkin myös sopia keskenään, että auton ajokilometrejä ei edes merkitä kauppasopimukseen. Silloin kukaan ei ole petkuttanut ketään. 

Kiinalaislaite muuttaa lukemat 30 sekunnissa

Mittarimanipuloiduista autoista tiedetään, että keskimäärin auton kilometrinäytöstä uupuu noin 100 000 kilometriä. Esimerkiksi Saksassa Golf-kokoluokan auton manipuloinnista saatu keskimääräinen hintahyöty on myyjälle 3 000 euroa.

Pelkästään Saksassa myydään poliisin antamien tietojen mukaan noin kaksi miljoonaa manipuloitua autoa vuodessa. Arviot perustuvat autojen ohjelmointiin myytävien laitteiden myyntimäärillä sekä rikosepäilyjen yhteydessä takavarikoitujen ohjelmointilaitteiden määrään.

Jos mittarilukemien muuttamiseen tarvittava ammattilaite maksaa 9 000 euroa, on helppo laskea, montako 90 euroa maksavaa asiakasta tarvitaan ennen kuin laite on maksanut itsensä takaisin.  

Vielä muutama vuosi sitten mittarilukemien muuttamiseen tarvittiinkin ammattilaista, jolla oli ammattimaista laitteistoa. Nyt auton diagnostiikkapistokkeeseen kytkettäviä jokamieslaitteita saa kuitenkin helposti suoraan netistä. Halvimmillaan kiinalaisvalmisteisen laitteen on saanut 150 eurolla.

Saksan autoliitto ADAC:n testikäytössä halpalaite on toiminut moitteetta jo kolme vuotta. ADAC:n laite tunnistaa käytännössä kaikki yli kaksivuotiaat autot. Jokainen ohjeita lukemaan oppinut on oppinut laitetta käyttämään. Matkamittarilukeman muuttaminen vie puoli minuuttia.

Kiinnijäämisen riski lähes olematon

Mittarimanipulointi on tehty surkeasti, jos siitä jää kiinni. Tyypillisin siisti ja vähäriskinen temppu on leasingautohuijaus, joka tehdään esimerkiksi näin:

Asiakas tekee leasingsopimuksen, jolla hän saa ajaa autolla 15 000 kilometriä vuodessa. Näillä kilometreillä auton ensimmäinen huolto tulisi ajankohtaiseksi viimeistään kahden vuoden kuluttua. Asiakas ajaa kuitenkin jo vuodessa 30 000 kilometriä, jättää auton ilmoittaman huoltokutsun väliin ja tyhjentää huoltonäytön.

Vajaan kahden vuoden jälkeen asiakas muuttaa mittarin lukemaksi 29 000 kilometriä, vie auton huoltoon ja saa huoltokirjaan huoltoleiman. Ennen kuin leasingsopimus päättyy kolmen vuoden ajon jälkeen, asiakas muuttaa vielä kertaalleen ajokilometrit vajaaseen 45 000 kilometriin, nollaa auton historiaa tallentavan vikamuistin ja palauttaa auton.

Myös yleinen ja vielä helpompi on vuokra-autopetos. Asiakas ottaa vaikkapa viikoksi edullisen vuokra-auton, jolle on määritelty päiväkohtainen kilometriraja. Asiakas ajaa autolla kuitenkin reilusti yli sovitun ja käy lopuksi jossakin netistä löytämässään ”mittarinkorjauspaikassa” muuttamassa kilometrit sopiviksi.

Merkkihuollossa auton manipulointi käy kyllä ilmi, mutta edes korjaamolaitteilla ei pystytä selvittämään, paljonko autolla on todellisuudessa ajettu. 

Kilpajuoksu manipulointia vastaan on turhaa, ellei lakeja muuteta

Autonvalmistajien ei ole toistaiseksi kannattanut yrittää tukkia mittaristojen porsaanreikiä. Manipulointi ei ole uuden auton ongelma, joten kalliiksi tulevat toimet eivät kannata, jos kehityskustannuksia ei saa lisättyä auton hintaan. Vielä toistaiseksi autonvalmistajat suojaavat ainoastaan varkaudenestolaitteiston tiedot, mutta eivät mittaristojen. Mittaristoja ei edes saa tehdä sellaisiksi, että tietoihin ei pääse käsiksi.   

Autonvalmistajien on päästävä myös itse omiin mittareihinsa. Harva uuden auton ostaja edes tietää, että mittarissa näkyvien muutaman kilometrin sijaan autolla voi olla ajettu jopa kymmeniä kilometrejä kovaakin tehtaan testiajoa ennen kuin mittari jälleen nollataan ja auto menee luovutukseen.

Jotta huijauksista päästäisiin eroon, on tarjolla useita ratkaisuja, jotka lopulta eivät kuitenkaan ole onnistuneet ratkaisemaan ongelmaa. Yhdeksi ratkaisuksi on tarjottu lakisääteistä digitaalista huoltokirjaa. 

Esimerkiksi Belgiassa käytettyä autoa ei saa myydä ilman, että asiakas saa tutustua Car Pass-nimisen digitaalisen huoltokirjan autosta tallentamiin tietoihin. Digitaalisuus ei kuitenkaan auta niin kauan kuin ihminen on se, joka valitsee, millaisia tietoja se järjestelmiin tallentaa. Kerran väärin tallennettu lukema säilyy tallessa aina, koska sitä ei voi jälkikäteen muuttaa.

mittarinväärennyslaitteita Saksasta
Saksan autoliitto ADAC:n teknisen keskuksen mittariasiantuntija Arnulf Thiemel toimitti Yle Uutisille kuvan hänen käytössän olevista ohjelmointilaitteista, jotka on tarkoitettu matkamittareiden manipuloimiseen. Vasemmanpuoleinen jokamieskäyttöön tarkoitettu laite on maksanut 150 euroa, keskellä 12 000 ja oikealla oleva 9 000 euroa. Kaikilla mittarilukeman muuttaminen onnistuu auton diagnostiikkapistokkeen kautta muutamassa sekunissa. Kuva: ADAC / Arnulf Thiemel
Juttua varten on haastateltu teknistä asiantuntijaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista, lakiasiantuntijaa Autoalan Keskusliitosta, suomalaisen automaahantuojan teknisen koulutuskeskuksen päällikköä ja Saksan autoliitto ADAC:n teknisen keskuksen ajoneuvotekniikan asiantuntijaa.

Tuoreimmat aiheesta: Tekniikka

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä