Helsinki |

Avolouhosta suunnitellaan luonnonsuojelualueen naapuriin Vantaalla – asukkaat ja yhtiö taistelleet jo kahdeksan vuotta

Alueen asukkaiden ja rakennusyhtiö Lemminkäisen käsitykset alueen asutuksesta sekä louhoksen vaikutuksesta luontoon eroavat vahvasti toisistaan. Yhtiön mukaan louhoksen lähellä ei asuisi ketään, kun taas asukkaiden mukaan lähin kotitalo olisi 25 metriä hankealueen rajalta.

Liito-orava
Louhokselle suunnitellun alueen naapurissa sijaitsevan Riipilän metsän asukkeihin kuuluu esimerkiksi liito-oravia. Kuva: Yle

Rakennusyhtiö Lemminkäinen hakee lupaa 20 hehtaarin avolouhokselle Vantaan ja Nurmijärven rajalle. Lupahakemus on herättänyt asukkaat jälleen kerran vastustamaan luonnonsuojelualueen läheisyyteen suunniteltua louhosta.

Lemminkäisen lupahakemukset tämänkertaiselle suunnitellulle louhosalueelle ovat olleet jumissa vuodesta 2011, koska lähes 30 jalkapallonkentän kokoiselle hankealueelle ei ole ollut tietä, kertoo Lemminkäisen hankkeita vastaan vuosia taistellut asukasyhdistysaktiivi Nina Ihalainen.

– Siinä on ikään kuin ollut edessä luonnonsuojelualue. Lemminkäinen on onnistunut pienentämään Riipilän metsän luonnonsuojelualuetta, jotta saisi rakennettua tien mahdolliselle louhosalueelle, Ihalainen kertoo.

Louhos sijoittuisi alueelle, joka on Ihalaisen mukaan osa luonnonsuojelualueketjua, joka yhdistää Nuuksion kansallispuiston Keski-Uudenmaan luontoon.

– Vaikka tässä ei olisikaan luonnonsuojelualuetta, niin tämä on laajemman ekologisen Uudenmaan viherväylän kapeimpia kohtia.

Hänen mukaansa louhokselle ei ole edellytyksiä myöntää lupaa. Kaavoitus, oikeusturva, luontoarvot, asutus ja olemassa oleva laillinen liiketoiminta ovat kaikki louhoksen edessä.

Yleiskaavassa hankealueella kulkee Ihalaisen mukaan myös ratsastusreitti. Hän kertoo, että lähitallilla tarjotaan muun muassa terapiaratsastusta lapsille ja nuorille. Ihalainen pohtii, kuinka voidaan jatkaa ratsastustoimintaa, jos vieressä räjäytellään kalliota.

Valumat suoraan luonnonsuojelualueelle?

Suunnitellun louhoksen läheisyydessä sijaitsevat Lamminsuon ja Riipilän metsän luonnonsuojelualueet. Alueella elää suojeltuja lajeja, kuten liito-oravia, lepakoita ja vuollejokisimpukoita.

Ihalaisen mukaan louhoksen tuottamat valumat vaikuttaisivat suoraan Lamminsuon alueeseen, josta virtaa pienvesistö Vantaanjokeen.

Vantaanjoen pääuomasta kuuluu Natura 2000 -alueeseen 59 kilometrin osuus.

Molemmat luonnonsuojelualueet ovat Lemminkäisen aluejohtaja Petri Ruostetojan mielestä riittävän kaukana louhosalueesta.

– Meidän toiminnalla ei ole niihin mitään vaikutusta. Kyllä ne on mietitty jo siinä yva-vaiheessa (ympäristövaikutusten arviointi) tarkkaan, että mitkä ne tämän hankkeen vaikutukset ovat eri ihmisille ja ympäristölle.

Asuinaluetta vai ei?

Lain mukaan louhos on "sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä."

– Ihan tarkkoja metrimääriä en muista, mutta joka tapauksessa yli 300 metrin päähän jää joka ikinen niistä taloista. Muutenhan siinä ei olisi lupaedellytyksiäkään, jos ne olisivat lähempänä, Ruostetoja sanoo.

–  Lähimpään piha-alueeseen on hankealueen reunalta 25 metriä, toteaa Ihalainen.

Hänen mukaansa kyseiselle paikalle ollaan tällä hetkellä rakentamassa uutta omakotitaloa. Ihalainen mainitsee, että myös muita asuintaloja on lähempänä kuin lain rajaama 300 metriä.

Hän moittii yhtiön valehtelevan konsulttiensa johdolla hakemuspapereissaan. Lemminkäinen on kertonut raja-arvojen täyttyvän, mikä ei Ihalaisen mukaan pidä paikkaansa.

Edessä ja takana pitkä taistelu

Ruostetoja arvelee, että vaikka Lemminkäinen saisi luvan rakentaa louhoksensa, menisi asia vielä kuitenkin hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

- Joka tapauksessa he (asukkaat) tulevat sitä vastustamaan. Varmaankin useampi vuosi siihen menee aikaa, ennen kuin kaikki on selvää, Ruostetoja sanoo.

Ruostetojan mukaan alueen asukkaisiin on oltu yhteydessä jo yva-vaiheessa ja heidän muistutuksensa on noteerattu ja aiheellisia parannuskeinoja on mietitty.

– Asukastilaisuuksia järjestettiin jo silloin ja on käyty läpi vaihtoehtoja. Osa huolista on ihan aiheellisia ja osa taas ihan tuulesta temmattuja.

Ihalaisen mukaan helmikuun alussa virallinen tieto luvanhaun kuulutuksesta on mennyt neljään lähimpään taloon.

Ruostetoja sanoo, että on provosoivaa puhua kaivoksesta. Hänen mukaansa kyseessä on suhteellisen pieni hanke, avolouhos. Toinen "tuulesta temmattu" asia on Ruostetojan mukaan se, että ihmiset eivät ymmärrä, että kiviainesta tarvitaan.

–Mietitään vain, että kyllä täällä on näitä ihan tarpeeksi. Mutta tämä on myös esirakentamista ja kyllä ne kuljetusmatkat sitten sanelee sen, että mistä sitä on järkevä ottaa.

– Esimerkiksi Klaukkalan ohitustie kulkee ihan meidän hankkeen pohjoispuolelta ja se hanke on jo aika pitkällä. Kyllä se muuttaa tulevaisuudessa tätä seutukuntaa joka tapauksessa. Se voi sysätä jopa Kehä nelosenkin siihen samaan kohtaan. Kyllä se seutukunta ennemmin tai myöhemmin tulee rakentumaan, Ruostetoja maalailee.

Ihalaisen mukaan Lemminkäinen konsultteineen pyrkii hämärtämään totuutta julki tuomien dokumenttiensa avulla. Hän sanoo, että tällä hetkellä toimivilla louhoksilla pärjättäisiin Ihalaisen mukaan reilusti yli sata vuotta pääkaupunkiseudulla.

– Tulevaisuuden aprikointia, mitä yhteiskunta tulee kaavoituksella ratkaisemaan, ei voida käyttää tällä hetkellä perusteena louhoksen perusteena.

Lemminkäisen ja asukkaiden taisto on kestänyt nyt Ihalaisen mukaan kahdeksan vuotta. Hän uskoo asukkaiden voittavan lopulta, juridisin syin.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä