Backman: Tämä on vasta virkamiesten esitys
Tulevaisuuden Etelä-Savo olisi sopivan kokoinen, jos siinä olisi kolmesta viiteen kuntaa, arvioi kansanedustaja Jouni Backman (sd.). Hän on yksi kuntarakenneuudistuksen isistä. Kolmen henkilön työryhmään kuuluivat myös Osmo Soininvaara (vihr.) ja Jan Vapaavuori (kok.)
- Virkamiestyöryhmän esitys ei ole hallituksen esitys. Nyt on tärkeää, että kuntakentällä käydään keskustelua ja otetaan asiaan kantaa, kommentoi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Backman kuntakeskustelua.
Backman toteaa, että hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistus on vaalikauden ehkä suurin uudistus.
- Kysymys ei ole pelkästään karttapiirtelystä. Olennainen asia on kuntarakenteen lisäksi kuntien rahoituspohja, valtionosuusjärjestelmä ja ehkä tärkeimpänä uusi kuntalaki, jossa kuntalaisdemokratia, vaikuttamismahdollisuudet ja kuntien itsehallinto ovat keskeisiä. Kaiken tämän yksi ulottuvuus on kartta, joka näyttää, miten kuntarakenne uudistuu.
-Tarkoitus on luoda malli, jossa on riittävän vahvat peruskunnat turvaamaan ja huolehtimaan itsehallinnon kautta kansalaisten peruspalveluista.
Backman korostaa, että alueen kunnissa pitää miettiä ja lausua valtioneuvoston suuntaan, mikä on riittävän vahva kuntarakenne. - Jos ajatellaan Etelä-Savoa, olen itse ilmoittanut, että tulevaisuudessa Etelä-Savoon riittää kolmesta viiteen kuntaa.
Maakuntaraja ei ole este
-Meillä on Etelä-Savossa melko selkeät kaupunkikeskeiset seutukunnat, sanoo Backman ja arvelee, että Etelä-Savo ei ole vaikeimpia alueita kuntakartan piirtämisen osalta, vaan pikemminkin päinvastoin. Meillä on jo edetty kohti kaupunkikeskeistä seutukunta-ajattelua.
-Ihmiset ovat helposti sitä mieltä, että varsinkin, kun maakuntarajojen yli liikkumisessa on kauhukuvia. Että ollaan viemässä Etelä-Savosta jotakin Pohjois-Savon suuntaan. Nämä maakuntarajakysymykset eivät ole olleet esteenä kuntarajamuutoksille tähänkään asti, sanoo Backman ja muistuttaa Kangaslammen siirtymisestä osaksi Varkautta.
Pieksämäki ei ole yksin tarpeeksi vahva
- Mikä on Pieksämäen tulevaisuus?
- Nykykoossa Pieksämäki ei ole riittävän vahva, kun mietitään tulevia haasteita, vastaa Backman.
- Varmasti Pieksämäen ympäristöstä täytyy koota isompaa asukasmäärää osaksi Pieksämäkeä tai olla vielä laajemmassa kokonaisuudessa. Yksi mahdollisuus on suuntautuminen Varkauden kanssa samaan alueeseen.
- Nyt tarvitaan alueen omaa kantaa: mikä on se alue, joka on riittävän vahva tulevaisuutta ajatellen.
Kuntavaltuustot avainasemassa
- Prosessi kulkee kuntien kautta. Virkamiestyöryhmä teki perusselvityksen tarkoituksenmukaisesta kuntarakenteesta. Nyt alkaa kuntakierros ja siellä kuntien on otettava kantaa, mikä on se malli, johon ne ovat halukkaat lähtemään mukaan. Viime kädessä päätökset tapahtuvat kuntien valtuustoissa.
- Kuntien kuulemisen perusteella ruvetaan katsomaan kriteereitä, joiden perusteella voidaan määritellä vahva peruskunta. Jos kriteeristö sanoo, että kunnan pitää pystyä suoriutumaan tästä, tästä ja tästä, kunnan pitää omilla päätöksillään pystyä huolehtimaan, että näin tapahtuu.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo
Pettuleipää koululaisille Lustossa
Koululaisten leipä on tiukassa Metsämuseo Luston pettupajoissa. Jauhojen raaka-aine pitää irrottaa puusta ja jalostaa leivän jatkeeksi. Työvaiheita on monia ja monet niistä raskaita, kuten isojen pöllien kuoriminen ja käsikivillä jauhaminen.
Olavinlinnan keittiöremonttiin lisärahaa 300 000 euroa
Olavinlinnan kunnostustöihin on esitetty määrärahaa hallituksen lisäbudjettiesityksessä. Valtiovarainministeriön pohjaesitykseen lisättiin Olavinlinnan osalle 300 000 euroa, jolla korjataan keittiön asbestiongelmia.
ESEn kaukolämpö kävi kaupaksi edellisvuotta heikommin
Lämmin talvi näkyy yhtiön tuloksessa. ESE-konserni maksaa omistajalleen Mikkelin kaupungille vähän yli 4 miljoonaa euroa osinkoina ja lainan korkoina. Osingon osuus on lähes 2,9 miljoonaa.
“MPY:n rahat piti laittaa valokuituun”
Sulkavalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen Kari Partanen on harmissaan, että alueellisten puhelinyhtiöiden rahat paloivat maailmalla maakunnallisen kuituverkon sijasta.
MPY:n johto sai sapiskaa omistajilta
Osuuskunnan luottamuslauseesta huolimatta yhtiö joutuu muuttamaan hallintorakennettaan. Osuuskunnalla ja osakeyhtiöllä tulee olemaan jatkossa eri hallitus.
Puumalassa laskettiin hintalappu kuntaliitosneuvotteluille
Laskennassa otettiin huomioon luottamushenkilöiden kulut. Matkakustannukset suurin menoerä.
Metsähaketta palaa entistä enemmän Etelä-Savossa
Ensiharvennusten pienpuuta palaa eniten. Kantojen osuus hakkeesta on 5 prosenttia.
Etelä-Savo kritisoi liikennepoliittista selontekoa
Itä-Suomen osuus kehittämishankkeiden rahoista on vain 1,5 prosenttia. Suomen maanteiden liikenteestä 12,5 % ajetaan Itä-Suomessa.
MPY:n johdolle selkeä luottamuslause osuuskuntakokouksessa
Ennätysvilkas osuuskuntakokous myönsi yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle luottamuslauseen äänin 365 - 138. Jäsenen vaatimaa erityistilintarkastusta ei tehdä, mutta yhtiö laatii uuden omistajastrategian syksyyn mennessä.
MPY:n tappioita ruoditaan osuuskuntakokouksessa
Osuuskunnan jäsen vaatii erityistilintarkastusta ja hallituksen aseman selvittämistä. Taustalla on yhtiön historiallisen suuret tappiot, jotka syntyivät liiketoiminnan laajentumisesta.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.