Lähes 4 000 ihmisen luurangot ja 2 200 muuta löytöä - eläinten luista kolikoihin, koruista ja astioista jopa vanhaan munniharppuun - on kaivettu esiin kolmen metrin syvyydestä Petriplatzilta Berliinin nimekkään museoalueen Museuminselnin eteläpuolelta ( Der Spiegelin video kaivauksista).

Alueella sijaitsi Cöllnin keskusta, muun muassa kirkko, kaupungintalo ja latinankielinen koulu. Täältä cöllniläiset ostivat kalansa, täällä he kävivät jumalanpalveluksissa ja tänne he hautasivat vainajansa satojen vuosien ajan.

Alue tuhoutui tulipalossa 1700-luvulla, kun Cölln oli jo menettänyt itsenäisen asemansa ja Berliini kasvamassa metropoliksi. Ne yhdistettiin vuonna 1709, ja 1900-luvulla katosi nimikin, kun kaupunginosaa alettiin kutsua Mitteksi.

Spreejoki jakoi Cöllnin ja Berliinin

Kaikeksi onneksi alueelle ei DDR:n aikana rakennettu taloja vaan pysäköintipaikka. Sen betonipinta osoittautui sinetiksi, jonka alla luurangot säilyivät erinomaisessa kunnossa. Joidenkin naisvainajien sisällä on säilynyt jopa sikiöiden luita.

Luurangoista on saatavissa myös DNA-näytteitä, joiden perusteella saattaa ratketa, miltä Euroopan kolkalta cöllniläiset olivat lähtöisin. Pitkään on arveltu heidän olleen slaaveja, mutta tällä hetkellä vallalla on teoria, että ensimmäiset tulijat olivatkin kauppamiehiä lännestä.

Paikka, johon cöllniläiset ja berliiniläiset päättivät asettua, oli tuohon aikaan soiden ympäröimää karua hiekkamaata, ei mikään ihannepaikka pääkaupungille. Siitä huolimatta Spreejoen vastakkaisille rannoille syntyi kaksi kaupunkia, joista asukkaat kyräilivät toisiaan ja kieltäytyivät jopa auttamasta, kun kaiken niellyt tulipalo riehui 1300-luvulla ensin Cöllnissä ja kaksi vuotta myöhemmin Berliinissä.

Ennen muuta noiden tulipalojen vuoksi Cöllnin ja Berliinin varhaisvaiheista on säilynyt hyvin vähän kirjallisia lähteitä. Senpä takia arkeologien nyt tekemät löydöt ovat kultaakin kalliimpia.

Lankku antoi lisäikää

Berliini - ja samalla siihen sulautunut Cölln - viettää tänä vuonna 775-vuotispäiväänsä. Iän perusteet ovat kuitenkin horjuvat: se perustuu pelkästään siihen, että Cölln-niminen paikka löytyy ensi kertaa asiakirjasta, joka on laadittu vuonna 1237. Yksi uusista löydöistä panee ikään pari sukupolvea lisää: arkeologit löysivät Petriplatzilta lankun, joka on tehty vuonna 1170 kaadetusta puusta.

Alkukotinsa lisäksi Petriplatzin vainajien toivotaan tutkimuksissa kertovan muun muassa, mitä he sairastivat ja miten heitä hoidettiin, miten ruoka riitti ja mitä se mahtoi pääasiassa olla. Jos oikein onnistaa, joku berliiniläinen ehkä löytää heidän joukosta esivanhempansa. Sitä varten riittäisi sylkinäyte, jonka DNA osuu yksiin jonkun Petriplatzin vainajan perimän kanssa.

Petriplatzin löydöistä kertoo Der Spiegel -lehti ja alueen suojelulle omistettu kotisivu. Petriplatziille kaavailtiin alkujaan taloja kaivausten päätyttyä, mutta nyt suunnitelmissa on arkeologinen keskus.