Talous |

Biojalostamohankkeelle oma yhtiö – kemijärveläiset suojaavat liikeideansa

Kemijärven biojalostamon kehittämiseen on perustettu yhtiö. Yhtiön perustajina ovat Kemijärven kaupungin omistama Kemijärven kehitys Oy sekä kaksi yksityisomistuksessa olevaa yhtiötä.

Biojalostamohankkeen isä Heikki Nivala on yksi perustajaosakkaista. Kuva: YLE / Jorma Korhonen

Perustetun biojalostamoyhtiön nimi on Boreal Bioref Oy. Kaupungin kehitysyhtiön lisäksi omistajia ovat Halla yhtiö Oy ja Sijoituskiila Oy. Sijoituskiilan omistajina ovat tasaosuuksin Kemijärven entinen kaupunginjohtaja, Lapin viimeinen maaherra Timo E. Korva sekä Kemijärven ex-tekninen johtaja Pekka Koskenranta.

Menettelyllä halutaan varmistaa kaikissa tapauksissa investoinnin toteutuminen juuri Kemijärvellä.

– Heikki Nivala

Kemijärven Kehitys omistaa yhtiöstä 24 prosenttia, Sijoituskiila Oy ja Halla yhtiö Oy molemmat 38 prosenttia.

Halla yhtiö Oy:n pääomistaja on biojalostamohanketta alusta saakka vetänyt Heikki Nivala. Nivala on tehnyt työuransa Suomen metsäkeskuksessa ja on Kemijärven kaupungin pitkäaikainen valtuuston puheenjohtaja, mistä tehtävästä hän on jättänyt eropyyntönsä. Vähemmistöosakkaana yhtiössä on perheen jäsen Sami Nyyssönen.

Perustettu Boreal Bioref pyrkii aloittamaan biojalostamon Kemijärvellä. Määräysvalta yhtiöstä siirtyy investoijalle vasta siinä vaiheessa, kun tämä on tehnyt päätöksen biojalostamoinvestoinnista Kemijärvelle.

Suojataan kaappaukselta

Osakassopimuksen mukaan yhtiön hallitukseen Kemijärven Kehitys voi nimetä kaksi jäsentä, Sijoituskiila kaksi jäsentä ja Halla yhtiö yhden jäsenen.

Yhtiön tiedotteessa todetaan, että perustettu yhtiö johtaa hankkeen operatiivista toimintaa siihen saakka, kunnes investointi Kemijärvelle toteutuu.

– Menettelyllä halutaan varmistaa kaikissa tapauksissa investoinnin toteutuminen juuri Kemijärvellä eikä valmista konseptia voida kopioida tai siirtää muualle, Heikki Nivala tähdentää.

Nivalan mukaan hanke on edennyt tähän saakka suunnitellun aikataulun mukaisesti. Hän kertoo, että seuraavan kahden vuoden kuluessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointi, hankitaan ympäristö- ja rakentamiseen liittyvät luvat, tarkennetaan teknisiä ja taloudellisia laskelmia sekä varmistetaan hankkeen rahoitus.

Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 780 miljoonaa euro, rakennusaikainen työllisyysvaikutus enimmillään on noin 2700 ja toiminnan aikainen työllisyysvaikutus yli 1000 henkilötyövuotta. Suoraan teollisessa prosessissa työllistyy 180 henkilöä. Rakentamisaika sijoittuu vuosille 2018 ja 2019 ja tuotanto käynnistyy vuonna 2020.

Kestää kilpailun

Heikki Nivalan mukaan Kemijärven biosellutehtaan suunnittelu osoittaa, että hanke on kannattava ja kilpailukyky kestää hyvin laskelmissa käytetyn herkkyysanalyysin, jolla varmistetaan investoinnin kannattavuus myös muuttuvissa olosuhteissa.

Biojalostamo käyttää paikallista kestävällä tavalla tuotettua puuraaka-ainetta.

– Lapin ja Koillismaan metsien kasvu on ollut ennakoituakin suurempaa ja LUKEn (Luonnonvarakeskus) tuottamien metsävaratietojen mukaan metsien käyttöä voidaan lisätä merkittävästi nykyisestään, sanoo Heikki Nivala tiedotteessaan.

Lapin maakunnan metsien kasvu metsätalousmaalla on noin 13 miljoona kuutiota vuodessa ja markkinahakkuut viime vuosien osalta alle 4 miljoonaa kuutiota. Noin puolet kasvusta tulee nuorista kasvatusmetsistä ja se osoittaa Nivalan mukaan, että suunnitellulle biojalostamolle on runsaasti puuraaka-ainetta käytettäväksi.

– Kuitupuun kysyntä alueella on heikkoa ja uusi jalostamo täyttää kysyntää sekä nopeuttaa jo rästiin jääneitä harvennushakkuit. Harvennushakkuiden myötä metsät järeytyvät ja siten turvataan alueen mekaanisen teollisuuden (Keitele Oy ja Pölkky Oy) raaka-aineen saanti myös tulevaisuudessa.

Nivala myös tähdentää, että esillä olleet investointisuunnitelmat eivät vaaranna puuraaka-aineen saantia eivätkä muuta Kemijärven biojalostamon rakentamiseen liittyviä tavoitteita ja aikataulua.

Poikkeaa muista

Kemijärvelle rakennettavaksi suunniteltu biojalostamo käyttää puuraaka-ainetta 2,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Raaka-aineen käytössä voidaan hyödyntää sahojen sivuvirrat (hake ja hankittu kuitupuu).

Heikki Nivalan mukaan jalostamo tasapainottaa puun kysyntää ja nostaa sahojen kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

Kemijärven biojalostamoinvestoinnin sanotaan poikkeavan merkittävästi muista esillä olleista investointisuunnitelmista. Kemijärven jalostamon prosessi on joustava ja tuotantoa voidaan ohjata haluttuun suuntaan tuotteiden kysynnän mukaan.

Jalostamo tuottaa pitkäkuituista havusellua, liukosellua, MCC:ä (mikrokiteinen sellu), jota tuotetaan Aalto yliopiston patentoimalla AaltoCell menetelmällä, C5 ja C6 sokereita sekä kaasua ja maanparannusaineita.

Tulevaisuudessa voidaan tuottaa pelkästään uusia tuotteita muun maussa MCC:tä. Kokonaistuotanto on 400 000 tonnia vuodessa. Puuraaka-aine on yli 95 prosenttisesti mäntykuitu ja -hake.

Metsäkeskuksen rooli

Vuoden 2015 loppuun saakka biojalostamohankkeen vastuullisena toimijana on ollut Suomen metsäkeskus. Nivala sanoo olleen mukana myös runsaasti yhteistyö- ja kumppanuustahoja. Yhteenliittymästä on käytetty nimeä ”Kemijärvi konsortio”. Konsortio ei ole ollut oikeustoimikelpoinen yhteenliittymä.

Biojalostamo hankkeen osalta Suomen metsäkeskuksen rooli muuttuu tästä eteenpäin kumppanuudeksi, joka antaa asiantuntija-apua muun muassa metsien käyttöön liittyvissä asioissa, kerrotaan tiedotteessa.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä