Bolidenilla Harjavallassa iso tulipalo
Tuotantolaitos sulattaa kupari- ja nikkelirikasteita. Ympäristöön ei päässyt vaarallisia aineita.
Satakunnassa Harjavallassa syttyi varhain sunnuntaiaamuna suuri rakennuspalo Teollisuuskadulla Bolidenin tuotantolaitoksella. Tehtaan työntekijöiden nopea alkusammutus pelasti laitoksen suurtuholta.
Palo sai alkunsa prosessihäiriöstä, jossa tehtaan nikkeliuuni kuohui yli ja erittäin kuuma aines sytytti nipun sähkökaapeleita ja kaiken muun palavan ympärillään. Sulan nikkelin lämpötila on noin 1400 astetta, joten sammutustyö oli palokunnalle erittäin haasteellinen.
- Ei meidänkään varusteilla ole sellaiseen paikkaan liki menemistä, kertoi päivystävä palomestari Matti Tervakangas Yle Uutisille.
- Suojaetäisyys on pidettävä riittävän pitkänä, eikä toisaalta vettä voi käyttää, vaan sammutus on tehtävä pääosin jauheella, Tervakangas kuvaili.
Paikalle ensimmäisenä saapuneet pelastusyksiköt kuvasivat paloa massiiviseksi, mutta palokunta sai tulen kuitenkin nopeasti hallintaansa nimenomaan onnistuneiden alkusammutustöiden ansioista. Savunmuodostus oli suurta ja yksi tehtaan työntekijöistä joutui vaaratilanteeseen palon alkusammutuksessa.
Palo ei kuitenkaan aiheuttanut henkilövahinkoja eikä palosta levinnyt ympäristöön vaarallisia aineita.
Vaikka suurin palo oli ennen aamukahdeksaa saatu sammumaan, laitoksella oli edelleen pieniä paloja ja vaara uuden palon syttymisestä. Jälkivartiointi siirtyi tehtaan oman palokunnan vastuulle aamukymmenen jälkeen.
Tehtaan toimitusjohtaja Jyrki Makkonen lupasi antaa tietoja palon aiheuttamista vahingoista sunnuntaina iltapäivällä. Taloudelliset vahingot ovat suhteessa esimerkiksi siihen, kuinka pitkä tuotantoseisokki palosta aiheutuu.
Tehtaalla oli palon syttyessä juuri vuoro vaihtumassa. Yhdessä vuorossa työskentelee noin 35 ihmistä. Kaikkiaan laitos antaa töitä noin kolmelle sadalle.
Bolidenin Harjavallan tuotantolaitos sulattaa kupari- ja nikkelirikasteita ja jalostaa kuparia. Yhtiö kertoo, että energiatehokkuudeltaan mullistava kuparirikasteiden liekkisulatusmenetelmä kehitettiin Harjavallassa ja otettiin käyttöön vuonna 1949.
