Brasilia paistattelee lähiviikkoina maailman lehdistön otsikoissa, koska se isännöi suurta ympäristökokousta, Rio de Janeirossa juhannuksena pidettävää YK:n kestävän kehityksen kokousta.

YK-slangilla kokousta kutsutaan Rio + 20. Näinä päivinä on nimittäin kulunut kaksikymmentä vuotta ympäristökeskustelun virstanpylväänä pidetystä YK:n ympäristö- ja kehityskokouksesta. Samalla Brasilian oma ympäristöpolitiikka tulee tarkastelun alle suurennuslasin läpi.

Huippukokouksen alla Brasilialla onkin  ollut kiire kiillottaa kilpeään. Perinteisesti metsäkadon kaksi synkintä maata ovat olleet Brasilia ja Indonesia.

Kaksi viikkoa ennen Rion kokousta Brasilian avaruusinstituutti julkaisi satelliittikuvat, jotka kertovat metsäkadon selvästä pienenemisestä. Viimeisen vuoden aikana 6 418 neliökilometriä sademetsää oli hävinnyt. Tämä on pienin lukema sitten metsäalan seurannan alkamisen vuonna 1988.

Verrattuna metsäkadon synkimpään vuoteen eli vuoteen 2004, metsän häviämisvauhti oli pudonnut 75 prosenttia.

Presidentti Dilma Rousseff kiirehti kehumaan saavutusta sanoen, että se on viisaiden poliittisten päätösten seurausta.

Totuus on tätä monimutkaisempi

Maailmantalous on osaltaan vaikuttanut sademetsien vähenemisvauhtiin viime vuosina. Soijan ja lihakarjan kasvatus ovat perinteisesti olleet suurimmat sademetsien raivauksen syyt. Molempien hinta maailmanmarkkinoilla on kuitenkin laskenut vuoden 2008 finanssikriisin seurausena, ja samaan aikaan Brasilian oma vahva talous on nostanut sen valuutan arvoa ja toiminut viennin hidastajana.

Näinollen positiivinen suuntaus sademetsien häviämisessä ei välttämättä ole pysyvä.

Ympäristön analysoimiseen keskittynyt ajatushautomo Climate Policy Iniciative arvioi, että ehkä puolet Brasilian metsäkadon hidastumisesta on suotuisan politiikan seurausta.  Brasilian edellisen presidentin, Luis Inacio Lula da Silvan aikana maatilojen lainojen ehtoja kiristettiin niillä alueilla, missä metsäkato oli suurinta. Hänen  kaudellaan myös suojeltiin sademetsiä aiempaa enemmän.

Metsäkadon positiivista suuntausta osoittavat lukemat olivat erityisen tärkeät ympäristökokouksen alla presidentti Rousseffille, joka on viime aikoina saanut paljon arvostelua osakseen ympäristöpäätöstensä vuoksi. Erityisen kovaäänistä arvostelu on ollut sen jälkeen, kun hän hyväksyi uuden metsälain, jonka uskotaan olevan tuhoisa Amazonin sademetsälle.

Paljon parjattu metsälaki

Brasiliassa on käyty kiivasta keskustelua metsälain uudistamisesta jo vuosia. Vastakkain ovat olleet ympäristönsuojelijat ja viljelijät, jotka muodostavat vahvan ja vaikutusvaltaisen ryhmän Brasilian politiikassa. Metsälain muutosesitys sai niskaansa maailmanlaajuisen vastalauseen, sillä ehdotuksen mukaan laittomien hakkuiden tekijöille olisi annettu täysi armahdus ja samalla metsien suojeluvaatimuksia haluttiin löysätä.

Presidentti Rousseffia vaadittiin käyttämään veto-oikeuttaan tuhoisan lakiesityksen kaatamiseksi.

Viimein muutama viikko ennen Rion ympäristökokousta presidentti käyttikin veto-oikeuttaan. Hän kaatoi kaksitoista lain 84 artikkelista.

Ympäristöjärjestöt eivät kuitenkaan tyytyneet tähän. Niiden analyysin mukaan presidentin tekemät muutokset paransivat lakia vain vähän. Laittomien hakkuiden armahdukset estettiin kyllä suurmaanomistajilta, mutta pienet  ja keskisuuret maanomistajat eivät uuden lain mukaan joudu tilille ennen vuotta 2008 tehdyistä laittomista hakkuista.

Uusi metsälaki myös pienentää maanomistajille langetettuja velvoitteita alkuperäismetsien suojeluun. Tämä heikentää sademetsien suojelua erityisesti joissakin osavaltioissa, samoin jokivarsien suojelu metsän hakkaamiselta heikkenee uuden lain myötä.

-Uusi metsälaki presidentin tekemien muutoksien jälkeenkin on vain tuorein isku Brasilian hallituksen järjestelmällisessä Amazonian sademetsien tuhoamisessa, sanoo Greenpeace julkilausumassaan.

Brasilia on sitoutunut jo aiemmin ilmaston suojelemiseen

Presidentti Rousseff tekee nyt huippukokouksen alla kaikkensa, jotta Brasilia näyttäisi maailmalle positiivisimmat kasvonsa. Maailman ympäristöpäivänä viides kesäkuuta hän sitoutui laajentamaan kansallispuistoja ja parantamaan alkuperäisväestön maanomistusoikeutta. Kaksi uutta kansallispuistoa avattiin, toinen Paranán ja toinen Rio Grande do Sulin osavaltiossa.

Brasilia on lupautunut melko kunnianhimoiseen tavoitteeseen leikata kasvihuonekaasupäästöjään noin viidenneksen vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Sademetsien suojelu on tässä työssä keskeisessä asemassa, koska kaksi kolmannesta maan päästöistä tulee metsien raivauksesta.