Oslon oikeustalosta löytyy Breivik-oikeudenkäyntiä varten rakennettu uusi sali. Maanantaina taloon ahtautuu satoja ihmisiä muun muassa uhrien omaisia, asianajajia ja toimittajia. Sekä tietysti syytetty itse.

Breivik on oikeudenkäynnin alla viestittänyt asianajajiensa välityksellä, että hän olisi halunnut aiheuttaa vielä enemmän tuhoa, kuin mitä sai aikaiseksi heinäkuun 22. päivän iskuissa. Oikeudenkäynnistä odotetaan monessa mielessä hyvin poikkeuksellista. Uhreja on paljon ja suurin osa heistä oli nuoria.

”Julmuutta vaikea käsittää”

Mette Yvonne Larsen on yksi uhrien omaisia ja hengissä selviytyneitä edustavista asianajajista. Hänen mielestään itse oikeusjuttu ei ole juridisesti monimutkainen, mutta se koskettaa kokenuttakin asianajajaa syvästi.

- En koskaan kuvitellut, että yksi ihminen voisi olla näin julma. Ajattelen myös, miten suunnattomasti Utöyalla olleet nuoret pelkäsivät, ennen kuin he joko kuolivat tai pelastuivat, asianajaja Mette Yvonne Larsen miettii, kun tapaamme hänen toimistossaan Oslossa. Yhdellä seinustalla on pitkä rivi mappeja – osa esitutkinta-aineistosta.

Maanantaina aloitetaan syytteen läpikäynnillä – Breivik saa vastata kysymykseen omasta syyllisyydestään, mutta pitemmät puheet ovat näillä näkymin jäämässä tiistaille.

Puolustusasianajajat ovat aiemmin sanoneet, että jutun pääkysymys on Breivikin mielentila. Breivik ei halua, että häntä julistetaan syyntakeettomaksi, vaan hänen on sanottu toivovan vankeusrangaistusta. Oikeudelle on toimitettu kaksi keskenään ristiriidassa olevaa mielentilatutkimusta – yhden mukaan Breivik on syyntakeeton, eli häntä ei voida tuomita vankilaan, toisen mukaan hän ei kärsi vakavista mielenterveysongelmista.

Breivik uskoo puolustaneensa Norjaa

Tekojaan Breivik ei ole kiistänyt, mutta hänen odotetaan kuitenkin nyt vetoavan tässä yhteydessä oudolta kuulostavaan hätävarjeluun. Oslon ja Utöyan veriteot olivatkin islamin ja monikulttuurisuuden uhkaaman norjalaisen kulttuurin itsepuolustusta, josta ei pidä langettaa rangaistusta.

Oikeudenkäynnin myötä Breivik saakin runsaasti julkisuutta näkemyksilleen, ja tätä on jo ehditty arvostella Norjassa. Mutta muita vaihtoehtoja ei ole – syytetyllä on laillinen oikeus selittää tekojaan.

- Tuomareiden tehtävänä on varmistaa, että syytetty saa esittää asiansa samalla kun on pidettävä huolta siitä, että oikeussalista ei tule mitään poliittista näyttämöä, sanoo Oslon käräjäoikeuden päällikkö Geir Engebretsen.

Asianajaja Mette Yvonne Larsenin mielestä Breivikin äärioikeistolainen viesti on osa oikeusjuttua.

- Hän kuuluu poliittiseen ympäristöön, joka valitettavasti on saanut kukoistaa vapaasti, uhreja avustava asianajaja Mette Yvonne Larsen sanoo.

Ja kymmenen viikkoa kestävän pääkäsittelyn aikana luvassa on varmasti Breivikin teoista kärsineitä ja koko Norjaa syvästi järkyttäviä lausuntoja. Tuomioistuimessa on varauduttu tiukoilla turvatoimilla ja paikalla on myös ylimääräistä terveydenhuoltohenkilökuntaa sairaustapausten varalta.

Telkien taakse ikiajoiksi

Mitä tulee rangaistukseen, useimmat tapaamani norjalaiset – myös iskuissa rakkaitaan menettäneet – tuntuvat ajattelevan, että Breivik on saatava pois yhteiskunnasta loppuelämäkseen. Ei ole väliä, joutuuko hän vankilaan vai passitetaanko hänet pakkohoitoon. Norjan lakien mukaan 21 vuoden vankeusrangaistuksen jälkeenkin olisi mahdollista pitää Breivikia säilössä, mikäli on syytä olettaa hänen saattavan syyllistyä uusiin vakaviin rikoksiin. Pakkohoidolle ei myöskään ole varsinaista takarajaa, ellei potilas tervehdy.

15-vuotiaan tyttärensä Utöyan ammuskelussa menettänyt drammenilainen valokuvaaja Jarl Robert Christensen vertaa Breivikia Norjan lähihistorian inhotuimpaan hahmoon.

- Meillä teloitettiin toisen maailmansodan jälkeen Vidkun Quisling -niminen mies. Breivik sanoo olevansa jonkinlainen soturi – ehkä hänetkin olisi pitänyt asettaa sotaoikeuden eteen, Christensen miettii.

Vidkun Quisling johti miehityksen aikana saksalaisten kanssa yhteistyössä ollut hallintoa, kun Norja oli Natsi-Saksan miehittämä. Quisling-vertauksen olenkin kuullut Norjassa aika ajoin viime päivinä ja sekin sanoo jotain Anders Behring Breivikin tekojen aiheuttamasta järkytyksestä ja inhosta.

Jarl Robert Christensen ei ole toipunut tyttärensä menetyksestä. Hän ei oikein tiedä miten tarkkaan hän aikoo seurata maanantaina alkavaa oikeudenkäyntiä. Oslon eteläpuolella sijaitsevan Drammenin oikeustalo on sinänsä yksi 17 norjalaisesta oikeustalosta, jonne Oslon käräjäoikeuden tapahtumat välitetään videolinkillä. Käräjäoikeuden odotetaan langettavan tuomionsa viimeistään 20. heinäkuuta eli juuri ennen Oslon ja Utöyan murhenäytelmän vuosipäivää.