Talous |

Britannian ero iskisi valtavan loven EU:n talouteen – "Briteillä on varaa kovistella"

EU:n toiseksi suurimman talouden lähtö yhteisöstä olisi maailmantaloudelle sokki-isku, jota se ei kaipaa, arvioi kauppakamarijohtaja. Kuluttajille Britannian EU-ero voisi näkyä esimerkiksi autokaupassa.

Iso-Britannian lippu jonka takana pitkä rivi Eu-lippuja Brysselissä.
Kuva: Laurent Dubrule / EPA

Mahdollisesta EU-erosta neuvottelevan Britannian talous on kasvanut viime vuosina pari prosenttia vuosittain.

– Se on poikkeus Euroopassa, muistuttaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden yksikön johtaja, Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.

Suomen brittiläisen kauppakamarin B3CF:n varapuheenjohtaja Jussi Iipponen puolestaan huomauttaa, että brittien etu on Kansainyhteisö, johon kuuluu yli 50 valtiota. Niiden joukossa on muun muassa Intia ja moni muu kasvava kauppapaikka.

– Britannialla on varaa kovistella Euroopan unionia, Iipponen kuvailee.

Suomelle 65 miljoonan ihmisen Britannia on kuudenneksi tärkein vientimaa. Tuontimaana se on kahdeksanneksi suurin. Suomessa toimii kymmeniä brittiyrityksiä. Öljyn laskenut hinta on vähentänyt Suomen ja Britannian välistä kauppaa. Osansa on ollut myös Nokian muutoksella: Matkapuhelimet oli isoin vientituote Britanniaan Suomesta.

Nykyisin Britanniaan viedään Suomesta muun muassa metsäteollisuuden tuotteita sekä erilaisia koneita ja laitteita kaikkiaan noin kolmella miljardilla eurolla vuodessa. Tuonnin arvo on noin kaksi miljardia euroa.

Kalliimpia autoja ja lääkkeitä?

Kuluttaja huomaisi brittien EU-eron, Brexitin, esimerkiksi autokaupassa entistäkin kalliimpina brittiautoina. Britit ovat merkittäviä tekijöitä myös esimerkiksi lääke- ja kemikaalialalla sekä viihdealalla kuten elokuvissa. Hinnat nousisivat, jos brittituotteista pitäisi maksaa korkea tulli.

– Tuotteen hintaan ja markkinoille pääsyyn voisi olla vaikeuksia tiedossa, Vuori kuvailee Britannian mahdollisen EU-eron vaikutuksia.

B3CF:n  Iipponen kuvailee, että yrityksille, joilla on jo toimintaa Britanniassa, voi olla suuri voitto olla siellä. Jos Britannia eroaa EU:sta, se hankaloittaa kaupankäyntiä. Iipponen ei kuitenkaan usko Britannian jättävän EU:ta.

– Britannian tärkeimmät kauppakumppanit ovat Euroopassa, hän painottaa.

Britannialla on merkitystä koko Euroopan unionille. Se on Saksan jälkeen alueen toiseksi suurin talous. Taloudelle ei tiedä hyvää, jos alueen kasvumoottori olisi EU:n ulkopuolella, Timo Vuori huomauttaa.

Hän arvioi, että pörssit reagoisivat jyrkästi, jos Britannia eroaisi Euroopan unionista.

– Pörssit toipuisivat ajan myötä, mutta tulisi turhia kuoppia. Se olisi sokki-isku, jota maailmantalous ei kaipaa, Timo Vuori kuvailee.

Miten kävisi pääkonttoreiden?

Brittilehti Guardian kertoi eilen sunnuntaina, että lähes joka kolmas saksalainen tai brittifirma miettisi toiminnan vähentämistä tai kokonaan lähtöä Britanniasta, jos Britannia jättäisi Euroopan unionin. Saksalaisen Bertelsmann-säätiön teettämään selvitykseen kysyttiin yli 700 yrityksen näkökulmia. Selvityksen teki Economist Intelligence Unit.

Iipponen vertaa EU-kansanäänestystä äänestykseen Skotlannin itsenäisyydestä.

– Silloin esille nostettiin, että englantilaisten yritysten päämajat lähtisivät Skotlannista, jos se itsenäistyisi, Iipponen sanoo.

Skotlantilaiset äänestivät Yhdistyneessä kuningaskunnassa pysymisen puolesta. Saksalaiset puolestaan omistavat pitkälti brittiläisen autoteollisuuden.

– Moni paikka olisi helisemässä Britanniassa, jos saksalaiset omistajat vetäytyisivät, Iipponen huomauttaa.

Uusi Sveitsi vai ETA-maaksi?

EU:n ja Britannian neuvottelutulos ratkennee loppuviikosta. Brittien tulevaa kansanäänestystä käsitellään EU:n kaksipäiväisessä huippukokouksessa torstaina ja perjantaina.

Britit äänestänevät maan EU-jäsenyydestä ensi kesänä. Jos kansalaiset äänestäisivät EU-eron puolesta, sitten neuvoteltaisiin kenties parin vuoden ajan siitä, millä ehdoilla britit voisivat erota Euroopan unionista.

Mallia Britannia voisi ottaa Sveitsistä, joka on järjestänyt asiansa EU:n kanssa kahdenvälisillä sopimuksilla. Toinen vaihtoehto on Euroopan talousalue eli ETA, jonka kautta EU:n yhteismarkkinat on laajennettu muun muassa Norjaan ja Islantiin.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Talvivaara

Mitä hallitus päätti Talvivaaran kohtalosta? – Viisi faktaa toiminnan tulevaisuudesta

Bioliuotuskasaa.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä