Ulkomaat |

Brittilehti: Suomalainen pikkukunta malliesimerkki pakolaisten hyvästä vastaanotosta

Turun saaristossa sijaitseva Nauvo sai syksyllä noin sata turvapaikan hakijaa. Heidät päätettiin ottaa vastaan samalla tavalla kuin muutkin saarille tulevat vieraat. Brittilehti The Guardianin laajan artikkelin mukaan Nauvon malli on ollut suuri menestys, mutta sitä voi olla vaikea hyödyntää muualla.

Kuvakaappaus The Guardian -lehden verkossa julkaisemasta galleriasta.
Kuvakaappaus The Guardian -lehden verkkosivullaan julkaisemasta kuvareportaasista. Kuva: The Guardian

Brittiläinen sanomalehti The Guardian on julkaissut nettisivuillaan laajan kuva-reportaasin Nauvoon tulleista pakolaisista. Valokuvaaja Giles Duleyn kuviin ja kokemuksiin perustuvassa reportaasissa nostetaan pieni saarelaisyhteisö malliesimerkiksi siitä, kuinka kovia kokeneet turvapaikan hakijat kannattaa ottaa vastaan.

Nauvo (ruots. Nagu) on entinen kunta Turun saaristossa. Nykyään saaret kuuluvat Paraisten kaupunkiin. Nauvossa asuu talviaikaan noin 1 500 ihmistä, joista valtaosa on ruotsinkielisiä.

Lokakuussa Suomen Punainen risti ilmoitti, että Nauvon talviaikaan tyhjillään olevaan hotelliin sijoitetaan noin sata turvapaikan hakijaa lähinnä Afganistanista ja Irakista.

Ilmoitus ei ollut kaikille mieleen, sillä monia arvelutti, miten täysin eri kulttuurista tulevat, toimettomat nuoret miehet käyttäytyisivät eristyneellä saarella.

Tärkeä päätös

Tuolloin Nauvon asukkaat tekivät päätöksen; he kohtelisivat tulijoita samalla tavalla kuin saarilla perinteisesti on kohdeltu vieraita, kertoo asukasaktiivi Anders Fagerlund.

Fagerlund muistaa jo lapsuudessaan ihmetelleensä, kuinka kaikki vastaantulijat tervehtivät hänen isäänsä, kun he ajoivat kylän läpi. Hän kysyi isältään, tunteeko hän todella kaikki, kun kaikki tervehtivät ystävällisesti.

– En, isä oli vastannut. Mutta tällä tavalla me teemme täällä asioita.

Heti alusta lähtien turvapaikan hakijat - joita kutsuttiin vieraiksi - haluttiin saada tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Kyläyhteisössä kerättiin vapaaehtoisia ja pohdittiin yhdessä, minkälaisia aktiviteetteja vieraille tarjottaisiin, kuinka heidät integroitaisiin yhteisöön ja miten he voisivat rakentaa itselleen uuden elämän.

Vieraille kehitettiinkin yhdessä Punaisen ristin kanssa niin paljon ohjelmaa, ettei heille juuri jäänyt joutohetkeä; asukkaiden tapaamisia, ystävyys-kahvila, leivontakursseja, pianotunteja, piirustusta lapsille, kulttuurivaihtoa, musiikkitapahtumia, jalkapalloa, luistelua, kävelyä metsissä ja rannoilla jne.

Nauvon vapaaehtoiset olivat kuitenkin tietoisia siitä, että vaikka vieraiden vastaanotto oli hyvä, tulijoiden traumaattisia kokemuksia kotimaastaan ja matkastaan Euroopan halki ei voinut noin vain pyyhkiä pois. Tuntematon tulevaisuus ja turvapaikka-anomuksen kohtalo huolestuttavat heitä.

Tulevaisuus manner-Suomessa

Vapaaehtoisille työ turvapaikan hakijoiden kanssa on ollut suuri kokemus. Nauvolaiset ovat silti sitä mieltä, että nimenomaan "vieraat" ovat antaneet heille jotakin.

– Nauvon pakolaiset ovat lämpimiä ja tunteikkaita ihmisiä, jotka ovat menettäneet kotimaansa, ja joissain tapauksissa myös perheensä ja ystävänsä. Silti he yrittävät tässä tilanteessa parhaansa. Minusta meillä on heiltä paljon oppimista, toteaa seurakunta-aktiivi Mirjam Granström.

Kesän tullen pakolaiset siirretään mannermaalle Paraisiin. Niin vapaaehtoisia kuin pakolaisiakin huolettaa, miten muutto onnistuu. Paraisten vastaanottokeskuksessa on jo ollut tuhopolttoyritys.

Nauvon opetuksia

Nauvon pakolaiset ovat liittyneet kyläyhteisöön. Osan heistä toivotaan palaavan aikanaan Nauvoon pysyviksi asukkaiksi.

Vaikka pakolaisten vastaanotto on Nauvossa onnistunut mainiosti, aktiivit eivät pidä realistisena, että sama malli toimisi kaikkialla muuallakin. Nauvon malli toimi, koska pakolaismäärä oli suhteellisen pieni ja yhteisö selvisi infrastruktuuritarpeista.

Olennaisinta silti on, että tulijat ovat tervetulleita ja heitä kohdellaan arvokkaasti ja kunnioittavasti. Kun tulijat otetaan mukaan yhteisöön, yhteisöllisyys kasvaa, sanoo vapaaehtoisaktiivi Mona Hemmer.

– Näin pienessä yhteisössä yhteistyö on tärkeää. Mutta sen luominen on melko helppoa.

Kirjoittajalle on erityisesti jäänyt mieleen Mona Hemmerin viisas ajatus:

– On parempi sytyttää kynttilä kuin harmitella pimeyttä.

Lue Yle Åbolandin ruotsinkielinen juttu Gil Duleystä Nauvossa

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Kotimaa

Yli 190 000 asiakasta ilman sähköä

Puu kaatunut.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä