Kokouksen varsinainen aihe on keskustella EU:n työllisyys- ja kasvuohjelmista. Kokouksen kiinnostavin anti on kuitenkin Kreikan velkaongelmassa ja uudessa taloussopimuksessa sekä siihen liittyvä kädenvääntö euromaiden ja ulkopuolisten maiden kanssa.

Lopputuloksen on määrä tiukentaa budjettikuria jäsenmaissa rangaistusten uhalla.

Suomi lähtee hakemaan kompromissia kaikkiin kiistakohteisiin. Kompromissihalukkuus kuultaa esimerkiksi siinä, miten Suomi suhtautuu Saksan esityksiin Kreikan talouden asettamisesta komission valvontaan. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Jyrki Katainen (kok.).

- On tarve tietää tasan tarkkaan, kuinka lainarahat Kreikassa käytetään ja kuinka talouden kuntoonsaattamisohjelma toimeenpannaan, Katainen sanoi ennen kokousta pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Suomi siis tukee Saksaa, joskin on hieman epäselvää, tekikö Saksa esityksen tosissaan vai vain kiirehtiäkseen velkojenleikkausneuvotteluja.

Ulkopuolisille osallistumisoikeus?

Toinenkin kiistanaihe sivuaa euron kriisiä läheltä. Euron ulkopuoliset maat ovat toivoneet osallistumisoikeutta euromaiden kokouksiin, jos ne liittyvät uuteen taloussopimukseen. Etenkin Puola ja Ruotsi ovat viestineet, että ne voisivat olla mukana, jos se järjestyy.

Katainen uskoo sovun löytyvän tässäkin asiassa.

- Toivoisin, että tästä löydettäisiin kompromissi, missä talouspolitiikan yhteydenpitoa samoissa pöydissä tiivistetään, mutta tunnustetaan se tosiasia, että silloin kun euromaat ovat enemmän vastuussa asiasta, on myös perusteltua nähdä, että joskus voi olla myös euroalueen omia kokouksia.

On mahdollista, että huippukokous jatkuu vielä euromaiden keskinäisellä kokouksella. Varmana voinee pitää kuitenkin sitä, että ennen maaliskuun varsinaista huippukokousta on vielä kokoonnuttava hyväksymään Kreikan velkaneuvottelujen tulos.