Caj Bremerin valokuvissa on humaani pohjavire
Ateneumissa avautuu perjantaina valokuvaaja Caj Bremerin laaja, yli 150 kuvaa puolen vuosisadan ajalta käsittävä näyttely. Maamme arvostetuimpiin valokuvataiteilijoihin kuuluva kuvajournalismin pioneeri tunnetaan etenkin suomalaisen arjen ja 60-luvun muoti-ilmiöiden taitavana taltioijana
- Hiivin lähemmäksi ja lähemmäksi, sitten he huomasivat, että minulla oli kamera kädessäni, pieni musta Leica muuten, sitten nostin sen, otin yhden kuvan ja tilanne oli saman tien ohitse.
Näin Caj Bremer muistelee episodia, jossa hän kuvasi vuonna 1980 Laatokka-järven lautalla seisonutta kahta tyttöä. Iltahämärässä tallennetun kuvan tunnelma on mystinen ja moniselitteinen. Moniselitteisyys kuvaakin hyvin Bremerin tuotantoa. Hänen töistään löytyy paljon muun muassa hiljaista, mutta toisinaan jopa hieman anarkististakin huumoria.
- Koska katselen ja kuvaan paljon, saatan joskus huomata ihmisistä ja tilanteista sellaisia asioita, joihin muut eivät välttämättä kiinnitä mitään huomiota, Bremer tarkentaa.
Muotia ulkona
Caj Bremer aloitti valokuvaajan työt vuonna 1952 Hufvudstadsbladetissa. Myöhemmin hän työskenteli Lehtikuvassa ja Viikkosanomissa, johon hän teki laajoja kuvareportaaseja. Sittemmin Bremer työskenteli myös muotikuvaajana ja uudistaen samalla koko alaa.
- Yksi edellytys sille, että kuvasin muotia oli, että sain tehdä sitä reportaasimaisesti. Olin ensimmäinen kuvaaja Suomessa, joka vei mannekiinit muotisalongeista ulkoilmaan kadulle ihmisten joukkoon. Ja juuri tästä mannekiinit itse pitivät- he olivat aktiivisemmin mukana kuvauksissa, heillä oli paljon omia ideoita ja he olivat huomattavasti vapautuneempia kuin jossakin studiossa.
Paasikivi ei pitänyt mediasta
Bremer tunnetaan myös siitä, että hänen on ollut helppo tulla toimeen kuvattaviensa kanssa. Yksi poikkeus tosin löytyy, nimittäin presidentti Paasikivi. Tällaisen kaavan mukaan presidentistä yritettiin ottaa 80-vuotiskuvaa:
- Hän istahti tuoliin ja sulki silmänsä. Aina välillä hän avasi ne ja katsoi, onko kuvaus jo ohitse, sitten hän taas sulki silmänsä uudelleen. Kaikki yrittivät sitten siinä välissä ottaa hänestä sellaisen silmät auki-kuvan, mutta vaikeaahan se oli!
- Luulen, että hän ei oikein pitänyt mediasta.
Kekkonen ei ujostellut
Caj Bremer työskenteli paljon myös presidentti Urho Kekkosen kanssa. Bremerin mukaan Kekkonen oli jonkin verran huolissaan siitä miten kuuluisaan, niin sanottuun Napoleon-kuvaan reagoitaisiin.
- Kekkonen väitti minulle kivenkovaan, että hän oli siinä kuvassa vain vetämässä nenäliinaa taskusta. Sanoin siihen, että herra presidentti, ette te siinä mitään nenäliinaa ollut taskusta vetämässä, se käsi oli siellä ihan toisesta syystä. Kekkonen vastasi, että saattoi olla, saattoi olla!
Bremerin mielestä Kekkonen yritti myös jossain määrin hallita julkisuuskuvaansa.
- Kyllä hän yleensä tiedosti, että media oli siinä ympärillä. Hän yritti toisinaan myös luoda viihtyisämpää ilmapiiriä- jos vaikka oli joku tylsä tilaisuus, hän saattoi ryhtyä juttelemaan kuvaajien kanssa tai poiketa virallisesta ohjelmasta. Joskus hän saattoi jopa hullutella ja kiivetä ulkomaanmatkalla vaikkapa palmuun.
- Yleensä Kekkonen oli kyllä tarkka siitä mitä teki, eikä suinkaan aina laskenut kuvaajia lähelleen.
Ihanteellinen kamera
80-vuotiasta Caj Bremeriä on usein kutsuttu humanistisen valokuvausperinteen jatkajaksi. Hän korostaakin usein valokuvan sisältöä ja kuvaamiseen liittyvää etiikkaa.
- Odotan, että joskus vielä keksitään uudenlainen kamera, jossa punainen lamppu rupeaa vilkkumaan, ja sitten tulee ilmoitus, että kohde on väärä.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Loreen lauloi Ruotsin voittoon
Ruotsi on voittanut Euroviisut. Ennakkosuosikkeihin lukeutunut Loreen voitti viisut ylivoimaisesti Euphoria-hitillään. Toiseksi eniten ääniä sai Venäjä. Kolmanneksi kisassa tuli Serbia.
Euroviisut raikaa Bakussa
Viisuvoittaja selviää yöllä yhden aikaan. Lähetystä voi seurata suorana Yle TV2:ssa.
McDonald’silla ei vaateita pellekaappauksesta
Lahdet tuovat Saamen Kansallisteatterin lavalle
Kokkolan kaupunginteatterin johtajakaksikko Ari-Pekka ja Jarkko Lahti jatkaa pohjoista teemaa Kansallisteatterissa. He ovat tehneet sopimuksen saamelaisaiheisen trilogian käsikirjoittamisesta ja tuottamisesta teatterille.
Laaja ITE-kokoelma Kaustisen kunnalle?
Kaustisen kunta on vain allekirjoituksen päässä laajan ITE-taidekokoelman omistuksesta. Kansanmusiikkisäätiön konkurssipesän tavaroihin lukeutuvalle kokoelmalle kunta on miettinyt jo uuden osoitteenkin: taulut halutaan esille K.H. Renlundin museoon.
Gugi Kokljuschkinille musiikkineuvoksen arvonimi
Topmostin laulaja tuki myöhemmin muita artisteja Katri Helenasta Children of Bodomiin.
Aulis Ruostepuro oli Turun teatterielämän voimahahmo
Pitkän linjan turkulainen teatterivaikuttaja Aulis Ruostepuro on kuollut 86-vuotiaana.
Rakastetut haahkat palaavat Aurajokeen
Haahkat nousivat kulttuuripääkaupunkivuoden yleisösuosikeiksi. Jokirannan silmäniloina haahkat tulevat olemaan seuraavat kymmenen vuotta.
Ostan kondomeja, näkeekö joku?
Kondomikirjailija Tiia Aarnipuu kehottaa valmistajia käyttämään enemmän mielikuvitusta. Miten olisi kondomi, johon voi piirrellä tai kumi senttimitalla?
"James Bond ei pärjäisi näillä hetkeäkään" - vakoilun salaisia laitteita näytteillä USA:ssa
New Yorkin näyttelyssä on monien maiden salaisten agenttien työkaluja. Oikeiden vakoiljoiden työ on kaukana elokuvien agenteista, sanoo historioitsija.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.