Politiikka |

Carunan jälkipyykki laajeni EU-tasolle: Jäätteenmäki huolissaan vapaakauppasopimuksen vaikutuksista

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki on huolissaan siitä, sitoisiko vapaakauppasopimus valtioiden kädet yhdysvaltalaisomisteisten yhtiöiden hinnankorotusten edessä.

Anneli Jäätteenmäki vuonna 2012.
Anneli Jäätteenmäki Kuva: Jukka Lintinen / Yle

Sähköverkkoyhtiö Carunan hinnankorotuksien jälkipyykki jatkaa laajentumistaan. Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki (kesk.) tiedotti tänään keskiviikkona haluavansa Euroopan komissiolta vastauksen siihen, estäisikö Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen vapaakauppasopimus (TTIP) vastaaviin hinnankorotuksiin puuttumisen.

– Investointisuoja saattaisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeuksia puuttua kansalaistensa kannalta elintärkeiden palveluiden tai infrastruktuurin käytön kohtuuttomiin hinnankorotuksiin. Jos jäsenvaltio on yksityistänyt infrastuktuuria tai esimerkiksi julkisia terveydenhuoltopalveluita, valtio ei voisi puuttua hinnankorotuksiin, mikäli yrityksillä olisi yhdysvaltalaisia omistajia, kirjoittaa Jäätteenmäki blogissaan.

Valtio ei voisi puuttua hinnankorotuksiin, mikäli yrityksillä olisi yhdysvaltalaisia omistajia.

– Anneli Jäätteenmäki

Jäätteenmäki jätti asiasta kirjallisen kysymyksen komissiolle.

Carunan korotukset herättivät

Jäätteenmäen avaus sai kimmokkeen kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessorin Martti Koskenniemen lauantaisesta arviosta Helsingin Sanomissa. Koskenniemen mukaan valtion olisi hankala puuttua hinnankorotuksiin, jos vapaakauppasopimus olisi voimassa ja Carunalla olisi yhdysvaltalaisia omistajia.

– Ulkomaiset osakkeenomistajat voisivat haastaa Suomen valtion oikeuteen tulonmenetyksien ja investointiensa tuoton pienentymisen vuoksi. Valtion olisi otettava huomioon välimiesmenettelyn kalleus ja vahingonkorvausten riski. Päättäjien kädet olisi käytännössä sidottu etukäteen, kun ilmassa leijuu vahingonkorvausten uhka, Jäätteenmäki epäilee.

Vapaakauppasopimukseen sisältyvää investointisuojaa on arvosteltu voimakkaasti sen vuoksi, että sen on pelätty rajoittavan valtioiden päätösvapautta, jos päätökset voisivat aiheuttaa tulonmenetyksiä yhtiöille, joilla on yhdysvaltalaisomistajia.

Tuoreimmat aiheesta: Politiikka

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä