Ilmetyöpajoja on järjestetty niin pääkaupunkiseudulla kuin muissakin kaupungeissa esimerkiksi Pietarissa, New Yorkissa ja Shanghain maailmannäyttelyssä. Työpajat ovat designereiden vetämiä piirustustyöpajoja. Tehtävänä on piirtää, mitä design on, jos se pitäisi tiivistää yhdeksi kuvaksi tai kuvioksi. Ihmisten käyttöön on annettu yksitoista väriä. Näin kokonaisuus on samalla hallittu ja vapaa.

- Sieltä on tullut kaikenlaista lohikäärmeistä erilaisiin lyhyisiin tekstinpätkiin, kertoo  suunnittelutoimisto Kokoro&Moin luova johtaja Teemu Suviala.

Muotoilupääkaupunki-ilmeen taustalla on ajatus avoimuudesta. Avoin Helsinki oli jo alkuvaiheessa yksi Helsingin muotoilupääkaupungin pääteemoista.  

Kuvioiden heittelyä ratikan ikkunoihin

Muotoilupääkaupunkivuoden visuaalista materiaalia suunnittelevat Kokoro&Moin suunnittelijoiden lisäksi WDC-hankkeen omat graafikot sekä kaupunkien ja yhteistyöyritysten graafiset suunnittelijat. Työpajoissa kerätyistä kuvioista on rakennettu suuri digitaalinen pankki, josta suunnittelijat poimivat tarvitsemansa materiaalin.  

Usein ensimmäinen vaihe on, että grafiikat vain heitellään sinne sekaan

- Teemu Suviala

Esimerkiksi kulttuuriratikan ikkunoita hahmotteleva suunnittelija avaa tietokoneellaan ilmetiedoston ja alkaa siirtää sieltä kuvioita ratikan ikkunoihin.

- Pyrkimys on, että sommittelu olisi hyvin vapaata. Usein ensimmäinen vaihe on, että grafiikat vain heitellään sinne sekaan, kertoo Teemu Suviala.

Alkuheittelyn jälkeen haetaan oikeaa tasapainoa ja rentoa rytmiä. Loppuvaiheessa katsotaan vielä onko väreissä tarpeeksi variaatiota . Tekstit, WCD-tunnus ja yritysyhteistyökumppanien tunnukset lisätään paikoilleen viimeisenä.

Vapaa suunnittelu on vastakohta World design capital –logon käytön jäykkyydelle. Teemu Suviala kertoo kansainväliseltä muotoilujärjestö Icsidin logonkäyttöohjeen olevan 80-sivuinen.

Kiinalaistytön hymynaama Helsingin Stockmannilla

Ilmetyöpajoja on järjestetty hyvin erilaisissa tilanteissa. Teemu Suvialan mukaan parhaat kuhinat ovat olleet työpajoissa, jotka on pidetty keskellä kulkuväylää.

- Shanghaissa meillä oli piste Suomen paviljongin Kirnun keskellä. Siinä kuhina oli ihan mieletöntä, muistelee Suviala.

Shanghain työpajassa oli paljon paikallisia lapsia. Eräs tytöistä piirsi kaksi kuviota: hymynaaman ja surunaaman. Teemu Suviala on seurannut hymynaaman kulkua WDC-ilmeissä. Sitä on mallailtu Viking Linen laivojen kylkeen kymmenien metrien korkuisena ja se löytyy Helsingin Stockmannin tavaratalon ikkunasta neonvalona.

- Siinä on kiva tarina. Miten se on lähtenyt elämään omaa elämäänsä, sanoo Suviala hymyillen.

Kuhinaa oli ollut myös Helsinki-päivänä Esplanadilla, jossa lukuisat ihmiset halusivat osallistua muotoilupääkaupunkivuoden ilmeen suunnitteluun. Tunnelmaltaan täysin erilaisia ovat olleet suljetut työpajat yhteistyöyrityksille. Niissä ihmiset ovat keskittyneet pidemmäksi aikaa tekemään omaa teostaan.

Asukkaat suunnittelemaan ympäristöään

Tällä hetkellä on nousevana trendinä ottaa loppukäyttäjät mukaan suunnittelemaan itseään koskevia asioita. Demos Helsingin tutkijan Aleksi Neuvosen mukaan lähivuosina tullaan näkemään myös yhä enemmän ihmisistä itsestään liikkeelle lähteneitä hankkeita.

Neuvosen mukaan elämämme parhaillaan murroskautta, jossa ihmiset alkavat keksiä keinoja vaikuttaa ympäristöönsä. Ravintolapäivä on esimerkki Facebookissa liikkeelle lähteneestä hankkeesta, jossa suuri joukko asiasta innostuneita ihmisiä on valmis laittamaan omaa aikaansa ja resurssejaan idean toteuttamiseen.

Aleksi Neuvonen uskoo, että ihmisillä on motivaatiota esimerkiksi organisoida haluamansa puiston ylläpito. Nyt vasta pikkuhiljaa tajutaan, että asioita voi toteuttaa yhdessä.

- Yhä suurempi joukko huomaa, että hei! Miksi meilläkin ei ole tuollaista puistoa, kadunpätkää, sisäpihaa kuin noilla toisilla? Tajutessaan omaavansa samat resurssit, he lähtevät itsekin toteuttamaan sitä, visioi Aleksi Neuvonen.