Yksi Hämeenlinnan kirjaston editointitilan innokkaimmista käyttäjistä on eläkkeellä oleva Risto Sarikkola, jonka kuvamateriaali käy läpi jo toista muutosta. Alunperin 1960-70-luvuilla kaitafilmille kuvatut muistot on kertaalleen siirretty VHS-nauhoille, ja nyt ne tallentuvat digitaaliseen muotoon.

Sarikkolalle on käynyt kuten monelle muullekin videoiden ystävälle. Jossain vaiheeessa VHS-nauhuri sanoi sopimuksensa irti, ja vaivalla kuvatut kasetit jäivät lojumaan hyödyttöminä. Sarikkola tarttuikin kirjaston tarjoamaan siirtomahdollisuuteen heti.

- Tämä palvelu oli semmonen heräte, joka pisti äijän liikkeelle! Kiitos kaupungille, tämä on ollut todella hieno juttu, Sarikkola hehkuttaa.

Digitointipalvelun suosio yllätti

Kun editointitila lokakuussa avattiin, varauskirja täyttyi heti ensimmäisten päivien aikana kahdeksi kuukaudeksi. Suosio yllätti kirjastoväen, joka on ollut pahoillaan siitä, että aikoja pystytään antamaan vasta viikkojen päähän.

- Kysyntä on valtava. Ehkä eniten meidät kuitenkin yllätti se nopeus, jolla asiakkat palvelun löysivät. Nyt ei kyllä voi puhua hitaista hämäläisistä, projektisuunnittelija Maija Saraste nauraa.

Suurin kysyntä on ollut juuri VHS-nauhojen siirtoon tarkoitetulle laitteistolle, mutta myös dioja, LP-levyjä ja C-kasetteja on digitoitu paljon. Editointitilassa materiaaleja voisi myös käsitellä, mutta suurin osa käyttäjistä tuntuu keskittyvät ensin aineistojen digitointiin.

Palvelu sopii yleiselle kirjastolle

Hämeenlinnassa uskotaan, että digitointimahdollisuuden järjestäminen sopii nimenomaan yleiselle kirjastolle monestakin syystä.

- Kyse on kulttuurihistorian tallentamisesta. Myös pienen ihmisen historia on merkityksellistä ja tärkeää. On tärkeää saada kotona komeroissa olevat videot, diat ja kasetit sellaiseen muotoon, että niitä voidaan käyttää, niitä voidaan hyödyntää ja niistä saadaan iloa, Saraste sanoo.

Saraste haaveilee, että osa materiaaleista päätyisi myös kaikille jaettavaksi, yhteiseksi iloksi.

- Kun ihmiset digitoi näitä itse tekemiään tallenteita, niin siinä saadaan samalla paikallishistoriaa talteen. Ja ehkä jossain vaiheessa ihmiset tallentavat näitä omia digitoituja aineistojaan myöskin yhteisiin kulttuurisiin verkkopalveluihin, niin kuin meidän HämeWikiimme.

Sarasteen mukaan kirjaston tehtävä on myös kehittää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja siinä editointitila toimii erinomaisesti. Kirjasto ei digitoi materiaaleja asiakkaidensa puolesta, mutta hommaan saa ohjeet ja opastusta.

EU-rahalla toteutettu projekti on herättänyt kiinnostusta muissakin kaupungeissa.

- Uskon, että vastaavat tilat tulevat yleistymään. Investointina se ei ole kovin kallis ja palaute on ollut erittäin positiivista, Saraste toteaa.

Tyypillinen asiakas 60-vuotias mies

Hämeenlinnan digitointipalvelun ovat löytäneet erityisesti iäkkäät kirjaston käyttäjät.

- Miehiä on hiukan enemmän kuin naisia, ja keski-ikä on noin 60 vuoden kieppeillä. Tyypillinen asiakas on varmaankin 60-vuotias mies. He ovat hyvin valmiita oppimaan uusia asioita ja ovat ennakkoluulottomia, Saraste kiittelee.

- Meillä on aikaa, sanoo eläkepäiviä viettävä Matti Saarinen, joka on digitoimassa kotivideoita vuosikymmenten takaa.

Digitointi on hidasta puuhaa, sillä nauhat siirtyvät levylle reaaliajassa. Matti Saarinen katselee liikuttunein ilmein vanhaa videota, jossa pieni lapsenlapsi taapertaa nurmikolla ja hymyilee kilpaa auringon kanssa.

- Ihania mietteitä tässä tulee. Ja haikeita, kun aika kuluu.