Mielipidetiedusteluissa Sauli Niinistöä kertoo äänestävänsä runsaat 60 prosenttia vastaajista, Pekka Haavistoa vajaat 40 prosenttia.

Mitä lähemmäksi vaalipäivä tulee, sitä enemmän puhutaan siitä, olisiko Haaviston pitänyt olla hyökkäävämpi. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi, että siinä olisi ollut omat riskinsä.

- Jos lähdetään tällaiseen amerikkalaismalliseen hyökkäävään retoriikkaan, niin sen vaikutukset voivat olla arvaamattomia. Se voi kääntyä jopa itseään vastaan, jos ehdokas lähtee hyökkäämään kovin voimakkaasti toista vastaan, Ruostetsaari arvelee.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Heikki Paloheimo arvioi, että Haavistolla on ylitettävänään liian korkea kynnys kannatuslukujen nostamiseksi nykyisestä.

- Oletan, että meillä on verraten suuri joukko aikuisväestöä, joka suhtautuu Pekka Haaviston seksuaaliseen suuntautumiseen ja rekisteröityyn parisuhteeseen siinä määrin kielteisesti, että katsovat, että hän on sopimaton presidentin tehtävään.

Suuri joukko ei ole vielä päättänyt ehdokastaan

Mielipidetiedusteluissa noin neljännes vastaajista ei osaa tai ei halua sanoa, kumpaa ehdokkaista äänestää. Myöskään vastaamatta jättäneet eivät vaaleja ratkaise.

- Heistä hyvin suuri osa todennäköisesti on niitä, jotka eivät ole äänestäneet ennakkoon eivätkä aio mennä sunnuntainakaan äänestämään, Paloheimo sanoo.

Professori Ilkka Ruostetsaari on puolestaan sitä mieltä, että toisen kierroksen äänestysinto on suuri kysymysmerkki, varsinkin kun molemmat ehdokkaat ovat etelän miehiä.

- Ennen kaikkea Itä- ja Pohjois-Suomi ovat arvoitus ja jo ensimmäisellä kierroksella äänestysprosentti Itä-Suomessa oli selvästi alempi kuin Etelä-Suomessa.

Ruostetsaari kehottaa jokaista käyttämään äänioikeuttaan.

- Tietenkin jotkut voivat ajatella, että kun gallupit näyttävät näin selviä lukuja, niin paljon vaikutusmahdollisuuksia ei ole, mutta kyllä loppuun asti kannattaa olla mukana tässä vaalissa.