Eduskunta palaa tiistaina töihin kahden kuukauden kesätauon jälkeen. Samalla alkaa eduskunnan loppurutistus ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.

Syksyä hallitsee ensi vuoden talousarvion käsittely. Hallituksen budjettiesitys tulee eduskunnan käsiin viikon kuluttua. Lähestyvät vaalit lupaavat kuumaa talouskeskustelua.

Ennen vaaleja on ratkaistava myös kiista presidentin vallasta.

Toukokuun lopulla eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen esityksen presidentin päätösvallan sitomisesta hallituksen ja eduskunnan yhteiseen kantaan. Ulkopuolelle on rajattu lähinnä vain lakien vahvistaminen ja virkanimitykset.

SDP puolustaa presidentin valtaoikeuksia ulkopolitiikassa

SDP on vastustanut presidentin käsien sitomista ulkopolitiikan johtamisessa. Ryhmäjohtaja Eero Heinäluoma vaatii tarkennusta eduskunnan kannan kuulemiseen.

- Se edellyttää erikseen eduskunnalle annettavaa selontekoa, hän linjaa.

Heinäluoman mukaan ei voi olla niin, että hallitus voisi selättää presidentin kannan ulkopolitiikassa sillä, että jossain eduskunnan käytävillä joku porukka on lausunut jotakin, tai että yksittäinen eduskunnan valiokunta voisi kävellä kansan valitseman presidentin ylitse.

- Täytyy olla selkeä menettely ja koko eduskunnan kannanotto selonteon muodossa ja tämä asia pitää nyt syksyn aikana kirjoittaa uudelleen, Heinäluoma korostaa.

SDP jättäisi presidentille itsenäisen päätösvallan sotilaallista kriisinhallintaa koskevissa asioissa. Heinäluoman mielestä on hyvä, että sotilaiden lähettämisessä ulkomaille vaaditaan kaikkien kolmen eli hallituksen, eduskunnan ja presidentin kannanotto.

- Ne ovat kovia päätöksiä. Niissä on aina ihmishenki kyseessä. On hyvä, että siinä on vaikeutettu säätämismenettely. Pidämme perusteltuna, että nykyinen käytäntö jatkuu ja presidentti on viimekätinen päätöksentekijä, Heinäluoma toteaa.

"Yhteisymmärrys mahdollinen"

SDP:n ryhmäjohtaja Heinäluoma pitää sopua valtaoikeuksia koskevassa kiistassa kuitenkin mahdollisena.

- Olin huomaavinani kevään lopulla, että myös hallituspuolueissa oli halua ottaa näitä demareiden käsityksiä huomioon, joten pidän mahdollisena, että siitä voisi syntyä vielä laajan yhteisymmärryksen esitys syksyn aikana, Heinäluoma arvioi.

Yhteisymmärrystä tarvitaan, sillä uudistuksen hyväksyminen vaatii seuraavassa eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön.