Kotimaa

Eetu Salinin syntymästä 150 vuotta – legendaarinen agitaattori tunsi putkat ja kansankeittiöt

Edvard "Eetu" Salin oli eräs Suomen työväenliikkeen suurista nimistä ja sosialismin sanoman levittäjistä 1900-luvun alkupuolella. SDP:n nousua siivittänyt agitaattori toimi niin lehtimiehenä kuin kansanedustajana ennen kuolemaansa sisällissodan jälkeen vankilassa.

Eetu Salinin patsas Porissa.
Eetu Salinilla on patsas Porin keskustassa hänen kunniakseen nimetyllä Eetunaukiolla. Kuva: Karri Laihonen / Yle

Suomen työväenliikkeen ja SDP:n merkkimiehen Eetu Salinin syntymästä tulee tänään perjantaina kuluneeksi 150 vuotta. Karismaattisena puhujana ja taitavana kirjoittajana tunnettua Salinia juhlitaan erityisesti Porissa, jossa hän toimi kansankeittiön omistajana ja työväenliikkeen nostattajana.

Jo ennen Poriin muuttoaan Salin oli ollut vahvasti mukana työväenliikkeen toiminnassa. Saksassa ja Ruotsissa sosialismiin tutustunut Eetu Salin oli ensimmäisiä, jotka vaativat vanhan wrightiläisen – eli työnantajien perustaman – työväenliikkeen muuttamista sosialistisiin oppeihin nojautuvaksi puolueeksi.

Porista kansanedustajaksi

Porissa Eetu Salin nousi Porin työväenyhdistyksen johtoon ja valtuustoon, ja vuonna 1909 hänet valittiin eduskuntaan Turun pohjoisesta vaalipiiristä.

Salin on perustanut käytännössä kaiken olennaisen, mitä sosiaalidemokratiasta on olemassa Satakunnassa.

– Kirjailija, maakuntajohtaja Pertti Rajala

– Salin on perustanut käytännössä kaiken olennaisen, mitä sosiaalidemokratiasta on olemassa Satakunnassa: puoluepiirin, Uusi Aika -lehden, osuuskaupan. Hän oli voimakkain moottori työväenliikkeen nousulle Satakunnassa, Salinista vastailmestyneen kirjan kirjoittanut Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala sanoo.

Satakunta on edelleen Suomen sosiaalidemokraattisin maakunta.

Väkivaltaa vastaan

Pertti Rajala korostaa, että Salin oli menettelytavoiltaan parlamentaarinen demokraatti, joka vastusti väkivaltaa. Tämä ajoi hänet ristiriitoihin muun muassa SDP:n vallankumouksellisemman linjan edustajien kanssa.

– Eetu Salin oli myös löytämässä Väinö Tanneria, josta tuli merkittävä henkilö satakuntalaiselle ja suomalaiselle sosiaalidemokratialle sekä koko Suomelle, Rajala sanoo.

Kalterien taakse

Salinilla oli myös toinen puoli. Hän tuli kuuluisaksi juopottelustaan, ja tarinan mukaan hänellä oli nimikkoputka poliisiasemalla.

– Nykyään media tappaisi tällaisen poliitikon alta aikayksikön. Tuolloin se kuului porilaiseen katukuvaan, Rajala arvioi.

Eetu Salin vastusti vuonna 1918 työväenliikkeen ajautumista sisällissotaan, mutta hän ryhtyi kuitenkin sodan sytyttyä punaisten kansanvaltuuskunnan julkaiseman lehden päätoimittajaksi. Tästä syystä hänet tuomittiin kuolemaan, mutta tuomio muutettiin kymmenen vuoden kuritushuonetuomioksi.

Salin kuoli sisällissodan jälkeen vuonna 1919 Helsingissä Sörnäisten vankilassa. Hänen hautajaisiinsa osallistui aikalaistodistuksen mukaan kymmeniätuhansia ihmisiä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä