Ulkomaat |

Egyptin islamistit pelkäävät presidenttiehdokkaidensa hylkäämistä

Egyptissä vaikutusvaltainen Muslimiveljeskunta on nimennyt presidentinvaaleihin toisenkin ehdokkaan siltä varalta, että heidän ensimmäinen ehdokkaansa hylätään. Islamistit pelkäävät, että hallitseva sotilasneuvosto yrittää saada heidän ehdokkaansa suljettua vaaleista avatakseen tietä omille suosikeilleen. Viranomaiset ovat kyseenalaistaneet toisen islamistiryhmän huippusuositun ehdokkaan vaalikelpoisuuden ja yksi muu ehdokas on jo suljettu kilvasta.

Egyptin presidentinvaalien ehdokasasettelu päättyy sunnuntai-iltana ja vaalien ensimmäinen kierros pidetään toukokuun lopulla.

Muslimiveljeskunta on jo aiemmin asettanut ehdokkaakseen varapuheenjohtajansa Khairat al-Shaterin, mutta lauantaina puolue päätti nimittää varaehdokkaaksi johtajansa Mohammed Morsin. Al-Shater on ollut vankilassa, ja lauantaina tuomioistuin hyllytti toisen ehdokkaan, maallista liberaalipuoluetta edustavan Aiman Nurin, vankeustuomion vuoksi.

Lisäksi viranomaiset ovat kyseenalaistaneen äärivanhoillisten islamistien, salafistien huippusuositun ehdokkaan Hazem Abu Ismailin kelpoisuuden, koska sanovat tämän äidin olevan kaksoiskansalainen.

Muslimiveljeskunnan mukaan al-Shaterin ehdokkuudelle ei ole laillisia esteitä, mutta on esiintynyt pyrkimyksiä asettaa esteitä joillekin ehdokkaille ja on niitä, jotka haluavat entisen hallinnon palaavan valtaan.

- Koska puolustamme vallankumouksen ja kaikkien sen päämäärien onnistumista, olemme päättäneet nimittää Mohammed Morsin varaehdokkaaksemme, puolue sanoo lausunnossaan.

Abu Ismailin hylkäysuhan myötä myös ääri-islamilainen Gamaa Islamija on päättänyt asettaa vaaleihin ehdokkaan, Safwat Hegazin. Hegazi on myös televisiosaarnoistaan tunnettu imaami, joka on tukenut Abu Ismailia. Gamaa Islamija on nykyisin osa salafistien al-Nur-ryhmää.

Gamaa Islamijan johtaja Abdel-Akher Hamad epäilee, että sotilasneuvosto ja vaalikomissio yrittävät hyllyttää islamistiehdokkaat yksi kerrallaan. Hänen mukaansa tähtäimeen voi joutua myös uudistusmielinen islamistiehdokas, riippumaton Abdel-Moneim Ablofotoh.

Edellisen hallinnon piiristä presidenttiehdokkuudesta ovat olleet kiinnostuneet Mubarakin entinen varapresidentti ja tiedustelujohtaja Omar Suleiman, Mubarakin aikainen pääministeri Ahmed Shafiq sekä Mubarakin entinen ulkoministeri ja entinen Arabiliiton johtaja Amr Moussa.

Kiistaa äidin kansalaisuudesta ja vankeustuomiosta

Vaalikomissio on kyseenalaistanut salafistien edokkaan Hazem Abu Ismailin ehdokkuuden sillä perusteella, että tämän edesmenneellä äidillä on myös Yhdysvaltain passi. Egyptin lain mukaan ehdokkaalla tai hänen vanhemmillaan ei saa olla kaksoiskansalaisuutta.

Abu Ismailin mukaan väite ei pidä paikkaansa ja kyseessä on salajuoni häntä vastaan. Päätös Abu Ismailin vaalikelpoisuudesta tehdään ensi viikolla.

Lauantaina hallintotuomioistuin puolestaan päätti sulkea vaaleista Aiman Nurin, kertoi Egyptin uutistoimisto Mena. Syynä on, että tämä on istunut viisi vuotta vankilassa. Nur tuomittiin petoksesta ja asiakirjojen väärentämisestä, kun hän perusti puoluettaan, maallista ja liberaalia al-Ghadia.

Nur oli Mubarakin vastaehdokas vuoden 2005 presidentinvaaleissa. Hän tuli kakkoseksi 7,6 prosentin osuudella.

Tuomiostuimen päätös kyseenalaistaa myös Muslimiveljeskunnan al-Shaterin kelpoisuuden. Al-Shater vapautettiin viime vuoden maaliskuussa vankilasta, jossa hän istui seitsenvuotista tuomiota terrorismista ja rahanpesusta. Edellisen presidentin Hosni Mubarakin valtakaudella langetettu tuomio liittyi al-Shaterin jäsenyyteen tuolloin kielletyssä Muslimiveljeskunnassa.

Islamistien voitto nakertaisi armeijan valtaa

Islamistien vaikutusvalta on noussut Egyptissä kohisten, kun Mubarak syrjäytettiin viime vuoden kansannousussa.

Sotilasneuvosto otti kansannousun jälkeen vallan, mutta islamistit saivat murskavoiton talven parlamenttivaaleissa. He saivat yhteensä kolme neljäsosaa paikoista, Muslimiveljeskunta liki puolet ja konservatiivinen al-Nur 25 neljänneksen.

Islamistin valinta presidentiksi nakertaisi vahvassa roolissa Mubarakin aikana olleen armeijan valtaa entisestään.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä