Kymenlaakso |

Ehkäiseekö sierainten suolahieronta sikainfluenssaa?

Infektiolääkäri Risto Pietikäinen Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä ja hygieniakoordinaattori Jaana Palosara Kouvolan kaupungilta vastasivat kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin torstaina Kymenlaakson Radiossa.

Onko sikainfluenssan huippu saavutettu Kymenlaaksossa?

R: - Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on vähentynyt muualla maassa, mutta meillä tilanne on pysynyt suurinpiirtein ennallaan. Tänä aamuna meillä oli kuusi varmaa ja kuusi epäilyä hoidossa keskussairaalassa. Tuntuu, että Kymenlaakso on niitä viimeisiä kolkkia, joihin sikainfluenssa on ehtinyt. Saa nähdä, säästymmekö pahimmalta kokonaan.

J: - Kouvolassa tauti lähti leviämään varuskunnista ja sen jälkeen kouluista. Näissä oli selvä yhteys perheenjäseniin, eli varuskuntien työntekijät tartuttivat omia lapsiaan. Tapauksia on edelleen. En osaa sanoa, onko huippu saavutettu vai vieläkö odotetaan pahinta.

Miksi sikainfluenssa ei ole iskenyt Kymenlaaksoon yhtä pahana kuin muualle?

R: - Varuskunnissa on ehkä saatu hidastettua taudin leviämistä. RUK:n omaisten päivän peruutuksella saattoi olla jonkin verran merkitystä. Lauhalla säälläkin on voinut olla vaikutusta. Tauti voi aktivoitua, jos pakkanen kiristyy ensi viikolla.

Kuinka paljon Kymenlaakson sairaaloihin mahtuu yhtä aikaa sikainfluenssapotilaita?

R: - Keskussairaalassa ja aluesairaalassa meillä on yhteensä 350-400 paikkaa. Päälle tulevat vielä kuntien sairaalapaikat. Niin suurta potilasmäärää emme suinkaan odota. Euroopan tasolla sairastuu arvioiden mukaan 10-20 prosenttia ihmisistä. Näiden laskelmien valossa paikat riittävät mainiosti. Ensi vaiheessa potilaille on varattu yksi osasto, tarvittaessa toinen ja kolmaskin.

Miksi sikainfluenssasta kohistaan, kun kausi-influenssaan kuolee enemmän ihmisiä?

R: - Kausi-influenssaan kuolevat yleensä iäkkäät ihmiset, joilla on jo valmiiksi jokin perussairaus. Yhteiskunta reagoi aina voimakkaammin, kun lapsia tai nuoria aikuisia kuolee. Ikäryhmät ovat erilaisia ja tämä on aiheuttanut sen hädän.

Särkylääke voi heikentää rokotteen tehoa

Onko sikainfluenssarokotteen teho huono, kun ihmiset sairastuneet rokotteen ottamisesta huolimatta?

R: - Liikkeellä on noin 200 nuhakuumeen tyyppisen taudin aiheuttavaa virusta. Pandemiarokote tehoaa vain sikainfluenssaan, joten tavallisen nuhakuumeen tai flunssan voi saada silti. Tutkimusten mukaan rokote on poikkeuksellisen tehokas. 10-20 prosenttia rokotetuista voi kuitenkin saada lievähkön taudin. Rokotuksella estetään joko taudin puhkeaminen tai ainakin sen vakava muoto.

Kuinka kauan rokotteen antama suoja kestää?

R: - Sitä ei tiedä kukaan vielä. Rokotussuojan pysymistä tutkitaan koko ajan, mutta tietoa on kertynyt vasta kesästä lähtien. Oletus on, että se kestää ilman muuta tämän talvikauden yli, ehkä seuraavankin. Toista rokotetta ei nykytiedon mukaan tarvitse ottaa.

Tehoaako nyt otettu rokote H1N1-viruksen muunnoksiin?

R: - Todennäköisesti. Virus on kiertänyt maailmaa jo puoli vuotta, eikä muunnoksia ole tapahtunut. Jos virus kuitenkin muuntuu, nyt otetusta rokotteesta on luultavasti apua ehkäisemään ainakin vaikeita tautitapauksia. Pitää muistaa, että virus voi muuntua sekä pahemmaksi että lievemmäksi.

Mitä pitää tehdä, jos rokotteesta tulee flunssan oireita?

R: - Silloin kannattaa käyttää tervettä järkeä. Kotiin ei tarvitse jäädä potemaan, sillä oireet eivät tartu. Jos oireet ovat voimakkaita, niin töihin ei tietysti kannata mennä.

Miksi rokotuksen jälkeisiin oireisiin ei suositella särkylääkettä? Laimeneeko rokotteen vaikutus?

R: - Rokote aiheuttaa elimistöön tilan, jonka tarkoituksena on käynnistää immuunivaste. Vaste voi teoriassa heiketä, jos ottaa sitä vaimentavia kipulääkkeitä. Ihan lieviin oireisiin ei siis kannata ottaa särkylääkettä. Jos oireet ovat pahat, niin silloin niitä saa toki lääkitä.

Miksi kananmunalle allergiset eivät saa rokotetta?

R: - Itse asiassa valtaosa kananmuna-allergikoista saa rokotteen. Rokote on turvallinen, jos oireet ovat lievät. Vain henkeä uhkaava allergiareaktio estää rokottamisen.

Voiko rokote aiheuttaa sikiölle aivovaurioita, kehitysviiveitä tai syöpää?

J: - Tutkimusten mukaan rokote on turvallinen raskaana oleville.

R: - Rokotteen ainesosat eivät ole uusia, vaan niitä on käytetty rokotteissa ennenkin. Niissä ei ole todettu sikiöihin liittyviä sivuvaikutuksia.

Saako sikainfluenssarokotteen käydä hakemassa työajalla?

R: - Siitä kannattaa neuvotella työnantajan kanssa. Kuntia on kehotettu tekemään sopimuksia työpaikkojen ja työterveyshuollon kanssa. Silloin rokotteen ottaminen voisi onnistua lähempänä kuin omalla terveysasemalla.

Sairastettu tauti suojaa paremmin kuin rokote

Antaako aiemmin sairastettu aasialainen tai hongkongilainen suojan sikainfluenssaa vastaan?

R: - Niistä ei valitettavasti ole hyötyä. Pitää mennä espanjantautiin eli vuoteen 1918 asti. Se oli saman influenssatyypin tavallista voimakkaampi muoto. Espanjantautivirus muuntui epidemian jälkeen heikommaksi ja muunnokset kiersivät maapalloa vuoteen 1957 saakka. Aasialainen korvasi viruksen sen jälkeen.

Miksei sikainfluenssaa kannattaisi sairastaa, jos se antaa pidemmän suojan kuin rokote?

R: - Näin voisi ajatella. Sairastettu tauti antaa todennäköisesti pitemmän suojan kuin rokote. Kun tauti lähti keväällä liikkeelle Meksikosta, moni tosiaan ajatteli hankkivansa taudin sen ollessa vielä lievä. Pitäisi vain olla varma, ettei saa sitä vaikeaa muotoa. Minun mielestäni on turvallisempaa hankkia rokote.

Suojaako sairastettu sikotauti sikainfluenssalta?

R: - Sikotauti on eri tauti kuin sikainfluenssa. Se ei anna minkäänlaista suojaa.

Miten sikainfluenssa voidaan tunnistaa nopeasti esim. Tamiflu-lääkityksen aloittamista varten?

R: - Se ei ole ihan helppoa, jos oireet ovat lievät. Toisaalta Tamiflun tarvetta ei yleensä ole oireiden jäädessä lieviksi. Pääsääntöisesti tautiin ei kuulu nuhaa. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kuume nousee nopeasti korkealle, tulee voimakkaita särkyjä ja vatsaoireita. Silloin lääkärin olisi hyvä määrätä Tamiflu-lääkitys. Tamifluta on kehotettu määräämään herkästi myös lapsille.

Onko Tamiflulla vaarallisia sivuvaikutuksia?

R: - Tyypillisiä sivuvaikutuksia ovat ruuansulatuskanavan ongelmat eli vatsakipu, ripuli ja pahoinvointi. Maailmalla on spekuloitu myös vakavilla neurologisilla sivuvaikutuksilla, mutta niitä ei ole pystytty koskaan varmuudella todentamaan.

Millaisia muita kotikonsteja sikainfluenssan torjumiseksi on olemassa käsienpesun lisäksi? Auttaako suuvedellä kurlaaminen tai sierainten hierominen suolaveteen kostutetuilla pumpulipuikoilla?

J: - Käsien hygienia on yksi tärkeimmistä. Sota-ajoilta tuttu yskimis-niistämishygienia on myös käyttökelpoinen. Yskitään siis mieluummin nenäliinaan kuin käsiin ja viedään nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos oikein uskoo ja toivoo, niin voihan näistä muistakin uskomuksista olla apua. En tiedä.

Ulkomaanmatka ei vie riskiryhmään

Milloin riskiryhmiin kuulumaton saa rokotuksen?

J: - Kouvolassa se menee varmasti vuodenvaihteen jälkeen, mahdollisesti tammikuun loppuun. Riippuu siitä, miten saamme rokotteita. Meillä on edelleen ylä- ja alakoululaisia lapsia rokotettavina. Sen jälkeen tulevat alle 24-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat. Heidän rokottamisensa kestää vuodenvaihteeseen asti.

Miksi alle 24-vuotiaat kuuluvat riskiryhmään ja mikä takaa yli 24-vuotiaille sen, että he eivät kuulu riskiryhmään?

R: - Nuorempien ikäryhmien rokottaminen perustuu aikaisempiin kokemuksiin eteläiseltä pallonpuoliskolta ja toisaalta Britanniasta, jossa epidemiaa oli jo ihan kunnolla viime kesänä. Siellä todettiin, että tauti iskee eniten juuri kouluikäisiin ja alle kolmekymppisiin. Sen takia Suomessakin on otettu käyttöön nämä rokotussuositukset.

Miksi kaikkein vanhimmat rokotetaan Suomessa viimeiseksi?

R: - Meidän rokotussuosituksemme perustuvat osin myös siihen, että useimmilla 1940-luvulla syntyneillä on jonkinlainen vastustuskyky espanjantautiviruksen muunnosten vuoksi. Yli 65-vuotiaat ovat osaksi turvassa, koska ovat sen todennäköisesti jossain vaiheessa kohdanneet.

Saanko rokotteen, jos olen menossa ulkomaille?

J: - Se riippuu rokotusryhmästä. Valitettavasti yli 65-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville olemme joutuneet toteamaan, että heitä ei voida aikataulun mukaan vielä rokottaa. Ulkomaanmatka ei tee ihmisestä riskiryhmäläistä.

Mitä tapahtuu, jos sairastuu ulkomailla? Korvaako matkavakuutus?

R: - Matkavakuutus korvaa ja EU-alueella toimii ihan samanlainen terveydenhuolto kuin Suomessakin. Tietysti kannattaa kantaa mukana Kela-korttia, ettei tule byrokraattisia ongelmia.

Miksi Kouvolan koulujen yhteistilaisuudet on peruttu, mutta eri kouluja käyvien lasten rokotukset järjestettiin samassa tilassa?

J: - Ohjeiden mukaan rokotusta ei saa tulla ottamaan, jos on sairaana tai oireita. Rokotustilaisuudet on myös pyritty järjestämään niin, että lapset ja nuoret eivät ole siellä kauan. Olemme onnistuneet aika hyvin.









Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Kymenlaakso

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä