- Yrityksillä ei ole varaa siihen, että meillä ei tulevaisuudessa ole kasvavien markkinoiden eli Venäjän, Aasian ja latinalaisen Amerikan alueiden kielten osaajia, sanoo Aamu-tv:ssa vieraillut EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.

Koposen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu on johtanut tilanteeseen, jossa muiden kielten opiskelu on englantia lukuunottamatta vähentynyt. Suomenruotsalaisten kansankäräjien ohjelmajohtaja näkee asian toisin.

- Ruotsi ei ole syy siihen, että muiden kielten opiskelu on vähentynyt. Kun 1990-luvulla ruotsista leikattiin tunteja, sen olisi pitänyt tarkoittaa muiden kielten opiskelun lisääntymistä, mutta niin ei käynyt. Esimerkiksi saksan lukeminen on romahtanut 2000-luvulla. Uskon, että kielten suosio laskee, koska ylioppilastutkinnossa on enää pakollinen vain äidinkieli, pohtii Markus Österlund

Kaksikielisyydelle ei voi laittaa hintalappua

EK:n mukaan on mahdotonta ottaa kantaa siihen, maksaako kaksikielisyys Suomelle liikaa. Yrityselämän kannalta pääasia on se, ettei työntekijöitä jouduta aikuisiällä kouluttamaan kieliin, joita olisi voinut opiskella koulussa.

- Keskustelua ruotsin kielen asemasta käydään varmasti osaksi kustannusten takia, Koponen sanoo.

Kansankäräjien ohjelmajohtaja muistuttaa, että kustannusten lisäksi pitää laskea myös hyödyt. Tärkeintä ovat kuitenkin palvelut.

- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea. Viimeksi kun hän meni lääkäriin piti ottaa tulkki mukaan ja sekin maksaa. En tiedä kuka kustannukset maksoi mutta tärkeintä on, että isä ymmärsi mitä lääkäri sanoi. Toisaalta on tietenkin tärkeää, että esimerkiksi Närpiössä, missä puhutaan paljon ruotsia, palvellaan myös suomeksi.