Eka hoitopäivä on suurta jännitystä ja haikeutta
Usein sitä miettii jo neljän viikon kesäloman jälkeen, että muistaakohan sitä lainkaan miten töitä tehdään. Liki kahden vuoden hoitovapaan jälkeen ajatus on muuttunut jo jännitykseksi. Entä jos tähän lisätään vielä esikoisen ensimmäinen hoitopäivä? Silloin ilmassa on ainakin suurta jännitystä ja haikeutta.
Monessa perheessä elokuun alku on paluu arkeen. Lomat on pidetty ja työt jatkuvat. Myös lapset palaavat arkeen ja päivähoitoon. Monella lapsella edessä on aivan uudet kokemukset. Elämän ensimmäinen päivähoitopäivä on jännittävä sekä lapselle että vanhemmalle.
- Onhan se paljon mietityttänyt ja on vähän haikea olo, ensimmäisen lapsensa päivähoitoon keskiviikkona vievä Tiina Liuski-Pennanen kertoo tunteistaan.
Liuski-Pennanen on ollut kotona vuoden ja kymmenen kuukautta. Esikoispoika, Emil, aloittaa perhepäivähoidossa elokuun alussa. Perhe on käynyt jo ennakkoon tutustumassa tulevaan hoitopaikkaan.
- Tutustumiskäynti oli kyllä hyvä, mutta aluksi meinasi olla vähän hankalaa. Kun menimme sinne, niin Emil rupesi itkemään ja halusi lähteä pois. Kymmenisen minuutin jälkeen hän kuitenkin rupesi jo leikkimään. Mutta vähän jännittää se eka päivä, Liuski-Pennanen sanoo.
Kumpi jännittää enemmän?
Lapsen ensimmäinen hoitopäivä voi olla joskus vanhemmalle jopa jännittävämpi kokemus kuin lapselle itselleen.
- Suurin osa lapsista tulee paikalle uteliaina. Lelut kiinnostavat. Monet pienistä lapsista on vielä vanhemmissa kiinni, mutta nopeasti ne omat jutut ja kaverit sieltä löytyvät. Kaverit ovat todella tärkeitä. Lapsi näkee, että muutkin jäävät tänne, niin siitä sitten lähetään päivä kerrallaan eteenpäin, lastentarhanopettaja Heidi Kettunen kuvailee ensimmäistä päivää päiväkodissa.
- Toiset lapset sopeutuvat nopeasti ja toisilla se vie vähän kauemmin. Mutta kaikki sopeutuvat ja kaikki löytävät kavereita. Myös vanhemmat sopeutuvat tilanteeseen. Syliä on tarjolla, jos ikävä iskee, Heidi Kettunen lupaa.
Tiina Liuski-Pennanen ajatteli ensin, että hän vie lapsensa hoitoon ensimmäisenä päivänä. Aloituspäivän lähestyessä ajatus on kuitenkin muuttunut.
- Olen kysellyt mieheltäni, että josko hän olisi se viejä. Ehkä se on hänelle helpompaa, Tiina Liuski-Pennanen pohtii.
Äidin ajatukset hoitopaikalla
Tiina Liuski-Pennaselle elokuun ensimmäinen päivä on totisesti jännitystä täynnä. Samana päivänä ensimmäinen lapsi aloittaa päivähoidossa ja itse hän palaa töihin vajaan kahden vuoden tauon jälkeen.
- Luulen, että ajatukset ovat päivähoidossa ensimmäisenä päivänä. Voi olla, että jopa soitan sinne tai pyydän, että laittavat viestiä. Varmasti työpaikallakin on kiva nähdä työkavereita pitkästä aikaa. Ja ehkä siinä vähän töitäkin yritetään tehdä, Liuski-Pennanen nauraa.
Myös lapsen hakemista päivähoidosta Liuski-Pennanen on ehtinyt pohtia. Ajatus lapsen näkemisestä työpäivän jälkeen tuntuu hyvälle.
Luulen, että ajatukset ovat päivähoidossa ensimmäisenä päivänä. Voi olla, että jopa soitan sinne.
- Varmaan Emil on iloinen, että äiti tulee hakemaan, että ei tänne tarvitse ihan konaan jäädä. Varmasti ensimmäiset pari viikkoa ovat hankalimpia. Toisaalta kotona vietetty aika on kaksinverroin arvokkaampaa. Sitä sitten muistaa miten rakas se oma lapsi on, Tiina Liuski-Pennanen pohtii.
Vinkkejä vanhemmille
Itkevän lapsen jättäminen vieraan hoitajan syliin on varmasti vaikeaa. Tekisi mieli ottaa lapsi takaisin omaan syliin ja ehkä jopa jäädä lapsen kanssa hoitoon. Lastentarhanopettaja suosittelee kuitenkin tekemään toisin.
- Helpoin tapa on, että ei jää pitkäksi aikaa siihen itkuun ainakaan. Jos lapsi itkee, niin sanotaan heipat ja sitten voi aina päivän mittaan soitella päiväkodille ja kysellä, että miten on mennyt, Heidi Kettunen vinkkaa.
Ripeän lähdön lisäksi päiväkodista vinkataan, että vanhempien kannattaa tulla ensimmäisenä päivänä positiivisin ja avoimin mielin. Hoitajat korostavat myös tutustumiskäynnin merkitystä.
Vanhemman on hyvä saada luottamuksellinen suhde hoitajaan, jotta oman lapsen jättäminen hoitoon tuntuu mahdollisimman turvalliselta ja hyvältä. Myös tieto siitä, että päiväkotiin voi soittaa päivän aikana, voi rentouttaa vanhempaa.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Tonttikiista 1920-luvulta: Suojeluskunta voitti taistelun Pielisjoen linnasta Joensuussa
Kunnalliset tontti- ja kaavoituskiistat ovat tätä päivää, mutta on sitä osattu olla napit vastakkain ennenkin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on 1920-luvulla käyty taistelu Pielisjoen pienoisessa saaressa sijaitsevasta tontista ja sillä seisoneesta viljamakasiinista Joensuussa. Vastakkain olivat Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri ja Joensuun kaupunki. Suojeluskunta voitti.
Kiteeläiset eivät niele suurpankkia - "Miksi lähteä venettä kaatamaan?"
Vaikka kiteeläisille on varattu yhdessä juukalaisten kanssa enemmistö suunnitellun suurpankin kaikkiin hallintoelimiin, ei pankkien yhdistäminen maistu osalle Kiteen Osuuspankin väestä sitten millään.
Nuorisotakuu yskien käyntiin - kolmannes jää toimien ulkopuolelle
Pohjois-Karjalassa huhtikuussa päättyneistä nuorten työttömyysjaksoista vajaa kolmannes johti työllistymiseen. 208 nuorta jäi kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle.
Lyhytkin urakka voi olla väylä pidempään työsuhteeseen
Pitkäaikaistyötöntä ei kosketa se, onko työ palkkatuettua vai ei, työllistämishankkeeseen kuuluvaa vai ei. Tärkeintä on, että työtä löytyy edes lyhyeksikin aikaa.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Työttömyys pitää Pohjois-Karjalaa otteessaan
Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on edelleen Suomen synkin. Vaikein tilanne on Lieksassa, Tohmajärvellä ja Juuassa.
10 vuotta vanha valtuustoaloite heräsi henkiin Ilomantsissa
Ilomantsilaisen Seppo Lehtisen 10 vuotta vanha valtuustoaloite kalojen kutupaikkojen ennallistamiseksi Koitajoella nytkähti eteenpäin. Kunnanhallitus päätti viimein näyttää vihreää valoa joen ennallistamisprojektille.
Pohjois-Karjalan osuuspankkifuusio riippuu Kiteestä
Pohjois-Karjalan kolmen paikallisosuuspankin yhdistyminen ratkeaa tiistai-iltana. Ennakkoarvailujen mukaan yhdistyminen on kiinni Kiteen edustajistosta, jossa on eniten soraääniä yhdistymisen osalta.
Metsästäjä: Suuret uroskarhut talsivat turvaan Venäjälle
Tuoreimman Metsästäjä-lehden mukaan suurin osa Itä-Suomen uroskarhuista viettää talvensa Venäjän puolella. Isot otsot talsivat Venäjälle jo syyskesällä, joten ne ovat turvassa rajan takana silloin, kun karhujahti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa käynnistyy.
Riikinnevan polttolaitoshanke hakee 12 miljoonaa valtiolta
Itäsuomalaiset jäteyhtiöt suunnittelevat täydellä tohinalla yhteistä jätteenpolttolaitosta Leppävirralle. Varsinainen investointipäätös tehdään loppusyksystä. Polttolaitoksen avulla asukkaille luvataan tarjota edullinen ja ympäristöystävällinen jätehuolto.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.