Ekomuseoajatuksessa mukana olevilla Paltamon kylillä on kullakin omat teemansa, joihin kylä on sitoutunut. Mieslahtelaiset kehittävät Posti-Kallen reittiä, vaarankyläläiset keräävät kylätalojen tarinoita, melalahtelaiset huolehtivat perinnemaisemasta ja Hakasuon kyläläisten vastuulla on myllyperinne ja Kiveksen rosvot. Paltamon lukiolaiset, Paltamo-seura ja Kajaanin Matkailuoppaat ovat myös mukana museon työstämisessä.

Määränpäänä on matka menneisyyteen, identiteettiin ja arvostus omaan kulttuuriperintöön.

- Historiaa ja kulttuuria on myös Paltamossa. Kansainvälinen puoli nousee esiin siinä vaiheessa, kun lukiolaiset lähtevät vuorostaan tutustumaan Italiaan, sanoo hankevetäjä Anna Huusko.

Tarina-ilta kokosi kiinnostuneita Vuolijoelta saakka

Ekomuseeon liittyvät yhteiset tapaamiset ovat jo tuoneet paltamolaisia saman pöydän ääreen.

- Nyt on jo pidetty tarinailta, jolloin on turistu vanhoista Melalahden muistoista. Iltaan tultiin paikalle Vuolijoelta asti.

Paltamon Melalahteen toivotaan matkailijoita ekomuseoajattelun innostamana. Kylällä käyskentelevä vaarikin pääsee osaksi museota.

- Uskon, että Melalahteen saapuva turisti näkee luonnonkauniin ympäristön, jossa tyytyväiset ja onnelliset ihmiset elävät maailman kauneimmassa luonnossa. He tekevät niitä askareitaan, mistä nauttivat. Toinen tekee töitä, seniori viettää eläkepäiviään, melalahtelainen Seppo Härkönen naurahtaa.

Italian karttamalli oman museotyön pohjana

Ihmisten motivoiminen hankkeeseen on vaatinut kyläläisille tärkeiden asioiden perkaamista.

- On muisteltu edellisten sukupolvien elämäntyyliä ja palautettu asioita mieliin. Paltamoon saapuva matkailija ei varmaankaan pahastu, jos näkee menneisyydestä puhuvan maiseman.

Ekomuseo syntyy yhteistyössä italialaisten kanssa.

- Esimerkiksi Italian päässä kaikkea ei ole laitettu karttaan. On kyläläisten itsensä päätettävissä, mitä he haluavat opaskarttaan pistää, hankevetäjä Anna Huusko kiteyttää.