Äänenpainot AKT:n satamalakon kansantalouden haittavaikutuksista kiristyvät lakon venyessä viikon mittaiseksi. Paperi- ja teknologiaviennin lisäksi varoittajien joukkoon liittyi tänään sahateollisuus.

Sahurit ovat huolissaan, koska vientitulot katkeavat juuri herkuimmalla hetkellä, eli keväällä viriävän rakentamisen alkaessa.

Takapakki lähellä

YLE Uutiset kysyi maan johtavilta ekonomisteilta alkuvuoden talousnäkymiä. Vastaajien joukossa on pankkien ja tutkimuslaitosten taloustutkijoita.

Miltei kymmenestä ekonomistista useampikin ennakoi AKT:n satamalakon voivan pudottaa alkuvuonna varovaisena virinneen talouskasvun vielä takaisin miinusmerkkiseksi.

- Lakko on kasvattanut merkittävästi talouden uuden notkahduksen riskiä. Tuoreimmat Suomen talousluvut kertovat, että elpyminen ja kasvu on ollut hyvin, hyvin hidasta, määrittelee Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen.

- Nyt tällainen lakko, jolla on kielteisiä vaikutuksia ulkomaankauppaan tulee äärimmäisen huonoon ajankohtaan ja kasvattaa uuden notkahduksen riskiä, sanoo Järvinen.

Pituudella on väliä

Kyse on ennen muuta lakon pituudesta.

- Kyse on nyt alkuvaihessa tilapäisistä vaikutuksista, jotka sitten korjaantuvat kun lakko aikanaan loppuu, pohtii Järvinen.

- Mutta iso riski on siinä, että jostain syystä tämä lakko venyy ja venyy ja tästä tulee niin pitkä lakko, että sillä on sitten ihan pysyviä vaikutuksia Suomen teollisuuteen, varoittaa Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen.

Kasvu 1,5 prosenttia

Yleinen linja johtavien talousviisaiden keskuudessa on, että Suomen bruttokansantuotteen kasvu kohenee tänä vuonna noin 1,5 prosenttia.

Julkiselta taloudelta eivät ekonomistit edellytä uusia elvytystoimia – kunhan nykytoimia ei lopeteta liian aikaisin.

Yksi toive kuitenkin nousee ylitse muiden. Työttymyyden helpottamiseen ekonomistit kaipaavat kohdennettuja tukitoimia.

Työttömyys 10 prosenttia

Erityinen pelko on, että kasvava suhdannetyöttömyys muuttuu rakenteelliseksi ongelmaksi.

- Kyllä tällainen riski on olemassa, eli tämä suhdannetyöttömyys muuttuu todella hankalammin pois sulavaksi, niin sanotuksi rakennetyöttömyydeksi, huolehtii Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Seija Ilmakunnas.

- Näköpiirissä on työttömyyden kasvua lähikuukausina. Tämä orastava kasvu on sen verran heiveröistä, että se ei jatkossakaan kokonaan sulata pois työttömyysongelmaa, sanoo VATT:n ylijohtaja Seija Ilmakiunnas.

Ekonomistit arvioivat, että työttömyysaste on vuoden puolivälissä 10 prosenttia.