Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen ei kannata henkilöstömitoituksia vanhustenhoidossa. Itkosen mukaan henkilöstömitoitukset eivät sovi Eksoten suunnitelmiin.

- Meillä tehdyt suunnitelmat laitoshoidon purkamisesta ovat sellaisia, että suunniteltu henkilöstömitoitus soveltuu meille erittäin huonosti, Itkonen sanoo.

Itkonen toivoisi, että valtion mahdollisesti vanhustenpalveluiden tarjoamat lisäresurssit voitaisiin käyttää toisin.

- Hyvin mieluusti näkisimme, että jos on käytettävissä rahaa, että sitä käytettäisiin kuntouttavaan jatkohoitoon, kodin muutostöihin, kodin teknologiaan ja omaishoitoon. Tällä pyrkisimme ehkäisemään, että ihminen ei joudu laitokseen.

Itkosen mukaan Eksote aikoo toteuttaa omat suunnitelmansa laitoshoidon purkamisesta joka tapauksessa.

- Siitä huolimatta panostamme näihin asioihin, koska pidämme niitä huomattavasti tärkeimpinä kuin sitä että mitoitetaan laitoshoidon henkilökuntaa. Täytyy varmaan niitä normeja sitten noudattaa, Itkonen jatkaa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) mukaan vanhustenpalvelulakiin on tulossa hoitohenkilöstön vähimmäismitoitus.

Tehy puolustaa Eksoten kantaa

Ammattiliitot ovat erimielisiä vanhuspalvelulakiin kaavaillusta hoitohenkilökunnan vähimmäismitoituksesta. Lähi- ja perushoitajia edustavan Superin Lappeenrannan alueosastossa mitoitus saa kannatusta, mutta henkilöstömitoituksia kaivattaisiin myös kotihoitoon.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn mielestä henkilöstömääriä tulisi tarkastella hoidon tarpeen kannalta kuin kiinteiden lukujen perusteella. Tehy ymmärtää Eksoten kannan, koska määrättyihin lukuihin perustuva hoitohenkilökunnan määrä on helpompi toteuttaa laitoshoidossa, josta Eksotessa ollaan pyrkimässä eroon.

Tehy pitää peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin vanhuspalvelulakiin ajamaa hoitohenkilöstön vähimmäismitoitusta lyhytnäköisenä ratkaisuna. Hoitohenkilöstön määrän tarpeeseen vaikuttavat mm. vanhusten toimintakyky. Palveluiden tarvetta tulisi arvioida säännöllisesti ja palkkaamaan tarvittava määrä ammattitaitoisia hoitajia tapauskohtaisesti.

Maksaja miettelijäänä

Parikkala on yksi kunnista, joka maksaa Eksotelle muun muassa vanhushuollon järjestämisestä.

- Omistajakuntana meitä kiinnostaa, miten Eksotessa operoidaan. En ole havainnut, että Etelä-Karjalassa olisi kovin suuria ongelmia henkilöstön lukimäärissä vanhustenhoidosa. Enemminkin ongelmia on ollut perusterveydenhuollon puolella, kunnanjohtaja Hans Olander sanoo.

Parikkalan kunnassa ei henkilöstömitoituksista vielä ole ehditty keskustella kunnanhallituksen tasolla.

- Vierastan sitä, että ministeriöistä säädellään yhä enemmän itsenäisten kuntien toimiin. Kunnat kuitenkin järjestävät palvelut, Olander tiivistää.