Kotimaa

Eläimille rakennetut kulkureitit teiden yli ja ali vähentävät merkittävästi eläinkolareiden määriä

Tieliikenteessä kuolee Suomessa vuosittain miljoonia eläimiä. Eläinten liikennekuolemista voitaisiin välttää arviolta 80 prosenttia tien alta menevillä kuivapoluilla. Tien ylittävät vihersillat säästävät myös ihmishenkiä.

Niitynpään vihersilta.
Niitynpään vihersilta Loviisan ja Kotkan välillä E18-moottoritiellä on otettu käyttöön edeltävän vuoden aikana. Kuva: Liikennevirasto

Turun ja Helsingin välisen moottoritien päälle rakennettu vihersilta Lohjanharjulla Uudellamaalla on ollut käytössä kymmenisen vuotta. Puuston kasvettua hirvet ja muut eläimet ovat ottaneet turvallisen kulkuväylän omakseen.

– Tässä on lähinnä peuran jälkiä ja jäniksen polkuja ja jokunen ketun jälki. Jäljet todistavat, että eläimet tätä käyttää. Ja on tässä nähty myös eläimiä. Nyt taas kun ne lähtee liikkeelle, ne menee tämän kautta, selittää Vihdin-Karkkilan riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apuhenkilö Lars Hannu Åkerman vihersillan päällä.

– Tämä on sellainen luontainen reitti, mitä hirvet yleensä kulkee, Åkerman sanoo.

Hirvikannan koko on tuoreen tutkimuksen mukaan kuitenkin merkittävin yksittäinen hirvikolarimääriin vaikuttava tekijä. 2000-luvun alkuvuosina hirvikolareissa kuoli yli 10 ihmistä vuosittain, 2010-luvulla nollasta kolmeen ihmistä vuodessa.

Hirvien kanssa kolaroidaan Suomen maanteillä erityisesti syys-lokakuussa. Pienempi onnettomuushuippu ajoittuu kevään ja alkukesän kuukausille. Lämpiminä keväinä hirvikolarit sattuvat aikaisemmin, ja parin viime vuosikymmenen aikana kolaripiikki on siirtynyt aikaisemmaksi.

Tiedot selviävät Milla Niemen Helsingin yliopistossa tarkastattavasta väitöstutkimuksesta.

Kuivapolku.
Matalaa kuivapolkua pitkin kulkevat pienet nisäkkäät ja matelijat, mutta isommat eläimet joutuvat kulkemaan tien yli. Kuva: Milla Niemi

Vesistösiltojen kuivapolut pelastavat neljä viidestä eläimestä

Hämjoen silta Lohjalla näyttää ihan tavalliselta maantiesillalta. Sen alta paljastuu sillan hienous eläinten kannalta.

– Tässä näkyy oikein hyvin saukon jäljet. Se on noussut tästä vedestä kiven vierestä ylös ja jatkanut matkaa tähän suuntaan, sanoo Helsingin yliopistosta 1. huhtikuuta väittelevä Milla Niemi sillan alla.

Suomessa on kymmeniätuhansia tällaisia vesistösiltoja. Joidenkin niiden yhteydessä on niin sanottu kuivapolku.

– Kuivapolkuja on rakennettu auttamaan siltojen kunnostustöissä, kenties ne antaa pelivaraa kovissa virtaamantilanteissa, ne mahdollistaa eläinten turvallisen liikkumisen tien ali, jolloin eläinkolarin riski pienenee, Niemi sanoo.

Suomessa suositaan halvempia rumpusiltoja. Niissä eläimet joutuvat kohtaamaan liikenteen tietä ylittäessään. Suomen tieliikenteessä kuolee suuntaa-antavien arvioiden mukaan vuodessa miljoona nisäkästä, parisataatuhatta matelijaa, miljoona sammakkoeläintä ja useita miljoonia lintuja.

Kuivapolku.
Saukko on tepastellut kuivapolulla sillan alla. Kuva: Milla Niemi

Tien ja joen risteys on liikennekuolemakeskittymä

Koska monet eläimet liikkuvat mielellään joki- ja purovarsia pitkin, jokien ja teiden risteyskohdat ovat eläinten liikennekuolemakeskittymiä.

– Kun puronvarsi ja tie kohtaavat ja eläin ei pääse alittamaan tietä tien alta, eläin nousee tiealueelle, ja on vaarassa jäädä auton alle. Eläinliikennettä on näissä joki- ja purovarsissa enemmän, Niemi sanoo.

Tällaiset kuivapolut vesistösiltojen alla voisivat vähentää neljä viidestä eläinten liikennekuolemasta, on Niemi laskenut väitöstutkimuksessaan.

– Aina, jos siltaa peruskorjataan ja on mahdollista leventää siltarakennetta, se ilman muuta kannattaa tehdä.

Liikenneviraston mukaan isojen tie- ja ratahankkeiden yhteydessä kuivapolkujen tekemisen kustannus on marginaalinen, hirvien käyttämät vihersillat ovat huomattavasti kalliimpia toteuttaa.

Kuivapolku.
Hämjoen sillan alla Lohjalla joen uomaa kulkevat eläimet pääsevät alittamaan sillan turvallisesti joutumatta kohtaamaan liikennettä. Kuva: Milla Niemi

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä