A-studio |

Elämä on dataa ja rekistereitä – näin digitaalinen jalanjälki tallentuu

Sijaintitiedot, netin hakuhistoria, sosiaalinen media – siinä muutama esimerkki siitä, mitä digitaalisia jälkiä jätämme jälkeemme. Tietokirjailija Petteri Järvisen mukaan tulevaisuudessa tietoja yhdistelemällä ja analysoimalla olisi mahdollista piirtää tarkkoja profiileja kenestä tahansa. Selvitimme, millaisia sähköisiä jälkiä kahden henkilön arkisesta päivästä jää.

Yle Uutisgrafiikka / Stina Tuominen

Digitaalinen jalanjälkemme on niin huomaamaton, ettemme tule edes ajatelleeksi sitä, miten paljon käytämme joka päivä erilaista elektroniikka ja kulunvalvontaa. Saati, että ajattelisimme aktiivisesti, mitä tallenteita meistä jää esimerkiksi kaupungilla liikkuessamme.

Jos en ole julkisuuden henkilö enkä rikollinen eikä minulla ole mitään salattavaa, niin eihän tietojen luovuttamisesta ole haittaa. Tämän lauseen tietokirjailija Petteri Järvinen torjuu tottuneesti.

– Minullekin moni sanoo, että ei minulla ole mitään salattavaa, että antaa Googlen vaan lukea kaikki. Ja minä väitän, että meistä jokaisella on salaisuuksia. Jos sinulla ei ole mitään salattavaa, minä kysyn, mikä on sinun pankkitilin numero, paljonko sinulla on siellä rahaa, mitä sairauksia sinulla on. Jokainen haluaa salata jotain ja siksi sellainen yksityisyys on perusoikeus, josta ihmisen ei pitäisi täysin koskaan luopua vaikka saisi millaisia palkkioita.

Annu Hattunen
Yle Uutisgrafiikka / Stina Tuominen

Nykyään tiedon säilyttäminen on jo halvempaa kuin tiedon tuhoaminen. Siitä johtuen tietoa on tallessa valtavia määriä. Tulevaisuuden suurin uhka piileekin Järvisen mielestä tietojen yhdistämisessä ja analysoinnissa. Tulevaisuudessa tietokone, puhelin tai yritys voisikin tuntea meidät paremmin kuin lähimmät perheenjäsenemme.

– Minä luulen, että ihan arkisilla tiedoilla […] meistä voitaisiin muodostaa profiili, joka kuvaa meidät ihmisenä paremmin kuin mitä meidän puolisot tuntee, Petteri Järvinen sanoo.

Hänestä kriittisin tekijä muutoksessa on ollut mobiiliteknologian nopea nousu.

– Sehän on tullut ihan oikeastaan viiden vuoden sisään nollasta tähän nykypisteeseen. […] Se on aivan liian nopea aika, jotta ihmisten käyttäytyminen, lait ja arvot ehtisivät muuttua. Me menemme tässä täysin tekniikan kehittymisen ehdoilla.

Hänkään ei kuitenkaan torju teknologian kehityskulkua täysin. Uudet järjestelmät ja palvelut avaavat uusia mahdollisuuksia ihmisille. Hän kuitenkin varoittaa, ettei yksityisyydestä kannata luopua liian löyhin perustein.

Jyrki Kasvi
Yle Uutisgrafiikka / Stina Tuominen

– Nämä palvelujen tarjoajat, amerikkalaiset lähinnä, ne ovat aika ovelia. Ne osaavat vetää oikeista naruista. Ne tietävät, että ihminen haluaa näppäriä, helppokäyttöisiä palveluita ja ennen kaikkea ne haluavat ne ilmaiseksi. Ja kun näillä kolmella tekijällä palveluita tarjotaan ihmiselle, niin ihminen ottaa sen vastaan eikä ajattele, että hän joutuu maksamaan siitä palvelusta tietojensa luovuttamisella.

Myös tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on osin huolestunut ihmisten verkkokäyttäytymisestä.

– Tällaista vanhaa miestä ennen vanhaan opetettiin, että lue sopimus ennen kuin allekirjoitat sen. Nyt kun me olemme täällä nettimaailmassa niin, jos siinä kuvaruudulla sanotaan hyväksy, niin siitä on kaikkein helpoin päästä eteenpäin klikkaamalla mahdollisimman nopeasti se pois siitä.

Ensimmäinen tietosuojadirektiivi tuli vuonna 1995, ja nyt EU:ssa ollaan paraikaa suunnittelemassa kaivattua uudistusta. Tämän lisäksi Aarnio peräänkuuluttaa myös yritysten ja yksityisten ihmisten ryhdistäytymistä asiassa.

– Meidän tietämyksemme taso sekä kuluttajina että palvelujen tuottajina on hälyttävän huono. Ja tämä tarkoittaa sitä, että vähän niin kuin säkki päässä mennään ja tehdään asioita siellä sun täällä. Sitten laitetaan kädet ristiin ja toivotaan, että kaikki menisi hyvin. Tai vielä huonompi on, ettei tehdä mitään. Eli sitten jätetään nekin mahdollisuudet käyttämättä ja mennään kirkonkylään asioimaan face-to-face [kasvokkain] aukioloaikoina, kun se palvelu olisi 24/7 saatavana verkossa.

Digitaalinen jalanjälki. Näin pienennät digitaalista kengänkokoasi.
Yle Uutisgrafiikka / Stina Tuominen

Katso A-Studion juttu aiheesta

Digitaalisesta jalanjäljestä A-studiossa 9.10.

Video: A-Studio.jpg
Video

Osallistu keskusteluun

Yle järjestää torstaina 10.10. klo 15–18 teemaan liittyen kaksi tapahtumaa.

Kauppakeskus Forumissa Helsingissä on mahdollisuus nähdä, millä tavoin meistä kerätään netin kautta tietoa. Live-keskustelussa Ylen verkkosivuilla voi keskustella asiantuntijoiden kanssa tietoturvasta ja -suojasta. Keskusteluun pääsee mukaan klo 14.45 alkaen osoitteessa: yle.fi/uutiset/6872427

Tuoreimmat aiheesta: A-studio

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä