Englannin valtaistuimella 60 vuotta istunut Elisabet ei syntynyt kruununperijäksi. Hänen kohtalonsa ratkeisi kymmenvuotiaana, kun hänen setänsä luopui kruunusta ja hänen isästään tuli kuningas. 15 vuotta myöhemmin Yrjö VI kuoli ja kruununprinsessa Elizabethista tuli kuningatar Elisabet II.

Britannia on kokenut kuudessa vuosikymmenessä suuria muutoksia, ja samalla on muuttunut brittien suhtautuminen kuningashuoneeseen. Elisabetin aikana Britannia on myös jättänyt lopulliset jäähyväiset imperiumilleen ja suurvallan asemalle.

1990-luvun notkahduksesta uuteen nousuun

Kaksikymmentä vuotta sitten näytti siltä, että kuningaskunnan loppu häämötti, kun skandaalit ja avioerot olivat pudottaneet kuningasperheen korokkeelta. Kun Elisabetille rakkaassa Windsorin linnassa syttyi tulipalo, kuningattarella oli täysi syy puhua perinteisessä joulupuheessaan "annus horribilisista", hirveästä vuodesta.

Elisabetin oma suosi kärsi kovimman kolhunsa vuonna 1997, kun kruununprinssi Charlesin entinen puoliso, brittien "sydänten prinsessa" Diana kuoli auto-onnettomuudessa. Kuningatar oli tuolloin Skotlannissa, eikä palannut heti Buckinghamin palatsiin, jonka edustan kansalaiset olivat täyttäneet kukilla ja muistoesineillä. Kuningattaren käytös tulkittiin välinpitämättömyydeksi.

Tasavaltalaiset äänet olivat tuolloin Britanniassa kovimmillaan. Nyt tilanne on taas aivan toinen: mielipidekyselyjen mukaan 80 prosenttia briteistä haluaa maansa pysyvän kuningaskuntana. Luku oli viimeksi yhtä suuri Elisabetin kruunajaisvuonna.

Entä Elisabetin jälkeen?

Kuningattaren pojanpojan prinssi Williamin viimevuotiset häät ovat antaneet pontta kuningaskunnan kannatukselle, mutta hovia tarkkaan seuranneet sanovat, että selkärangan kannatukselle antaa sittenkin Elisabet. Heidän mukaansa britit arvostavat siitä, että kuningatar on hillitty ja vaatimaton. Hän on britti-identiteetin symboli, he sanovat.

Elisabetin suosiolla on kuitenkin myös kääntöpuoli: miten käy kuningaskunnan kannatuksen, kun kruunu siirtyy hänen pojalleen Charlesille? Guardian-lehden viimeviikkoisessa kyselyssä tiedusteltiin myös sitä. Alle 40 prosenttia haluaisi Charlesin perivän kruunun. Miltei 50 prosenttia ohittaisi hänet ja nostaisi valtaistuimelle Williamin.

Oikeusoppineiden mukaan se ei kuitenkaan käy päinsä. Kruunu on periytynyt miltei tuhannen vuoden ajan isältä pojalle tai muutamassa tapauksessa tyttärelle, kun miespuolinen perillinen on puuttunut. Sellaista perinnettä ei muutella tosi-tv:n tapaisilla suosiomittauksilla, oppineet sanovat.

Mikäli Elisabet elää yhtä kauan kuin äitinsä, Britanniassa ehditään hyvin viettää vielä kuningattaren platinajuhliakin. Vasta sitten on Charlesin ja hänen jälkeensä Williamin vuoro. Sen verran ajat ovat muuttuneet, että Williamin lapsista kruunun perii esikoinen, vaikka hän olisi tyttö. Ehkä hänen nimensä on Elizabeth.