Kulttuuri

Emma-palkinnon 30 vuoteen mahtuu iskelmä-Suomi, metallimörköjä ja naisten voittokulkua

Musiikkiala palkitsee tänään perjantaina vuoden menestyjät 30. kerran. Vuosikymmenten aikana suomalaisten musiikkimaku on muuttunut iskelmästä heavyyn. Nykyään kuuntelemme kotimaista rappia ja naisartisteja.

Kake Randelin
Kake Randelinin Avaa hakas voitti Vuoden iskelmä -palkinnon ensimmäisessa Emma-gaalassa. Kuva: Yle

Kun Emma-palkintoa ryhdyttiin jakamaan, Suomessa eli vielä vahva iskelmäperinne. Ensimmäiset Emma-pystit menivät muun muassa Matille ja Tepolle sekä Anita Hirvoselle. Vuoden parhaana kappaleena palkittiin Kake Randelinin Avaa hakas. Ensimmäiset Emmat jaettiin jo vuonna 1983. Väliin jäi muutama vuosi, jolloin palkintoja ei jaettu ollenkaan. Juhlalle ei löytynyt 80-luvun lopussa televisioijaa. Siksi kolmekymppisiä juhlitaan vasta nyt.

Alkuaikoina palkintokategorioita oli vain muutama. Silloin ei ollut vielä tietoakaan hiphopista tai metallimusiikin voittokulusta. Nykyään erilaisia sarjoja on peräti 23. Ajan henki ja musiikkialan muutos näkyvät palkintoluokituksissa, sillä muutamia Emma-palkintoja on jaettu vain kerran tai pari. Esimerkiksi huumori- ja soundtrack-Emma olivat vain yhden vuoden ilmestyksiä.

– Kategorioiden lisääntyvä määrä kertoo suurta tarinaa suomalaisen musiikin monimuotoisuudesta. Palkintoluokkia muutetaan aina tarpeen mukaan. Esimerkiksi muutama vuosi sitten päätettiin palkita paras live-esiintyjä, koska keikoista on tullut yhä tärkeämpi osa musiikkibisnestä, kertoo pitkän linja musiikkitoimittaja ja -päällikkö Jukka Haarma. Hän on useana vuotena ollut Emma-tuomariston jäsen.

Emma lämpeni hitaasti heavylle

Emma-pystejä on jaettu lähes 500 kappaletta ja palkittujen pitkää listaa lukemalla pystyy seuraamaan suomalaisten musiikkimaun muutoksia. Jos 80-luvulla iskelmä oli vielä vallalla, kääntyi suunta nopeasti rockin kautta hardrockiin ja metallimusiikkiin. Kovin ketterästi Emma-kategorioita ei ole kuitenkaan lisätty, sillä metallikategoria tuli mukaan vasta vuonna 2002. Silloin palkinnon nappasi vielä suurelle yleisölle tuntematon Lordi. Vuosien varrella eniten Emmoja on kerännyt metallibändi Nightwish. Sillä on hallussaan peräti 12 Emma-palkintoa.

– Vaikka Suomi on vankka heavymaa, niin palkintokategorioihin se pääsi aivan liian myöhään. Nyt suurin buumi on jo takana, mutta metallimusiikki on silti tärkeässä asemassa. Koska biisit tehdään usein englannin kielellä, on metallibändeillä vankka vientiarvo ja suosio ulkomailla, sanoo Jukka Haarma.

Lordi
Lordi voitti vuonna 2002 ensimmäisen metallikategorian Emma-palkinnon. Kuva: Petri Haggrén

Naisten esiinmarssi

Merkittävin muutos suomalaisessa musiikissa on tapahtunut 2000-luvulla, jolloin naiset tekivät näyttävän esiinmarssin Jonna Tervomaan ja Maija Vilkkumaan johdolla. Tälle vuosikymmenelle tultaessa naisten asema on vain vahvistunut uuden artistisukupolven myötä. Chisu, Jenni Vartiainen ja Anna Puu ovat olleet hyvin edustettuina palkituissa.

– Siihen nähden, miten vahvasti naiset ovat ottaneet musiikkikentän haltuunsa, Emma-palkinnoissa suhdeluku on kuitenkin yllättävän pieni. Laskujeni mukaan naisten osuus palkintojen saajista on vain 40 prosentin luokkaa, harmittelee Haarma.

– Mutta kyllä voi sanoa, että varsinkin tällä vuosikymmenellä naisartistit ovat tehneet näyttävän esiinrynnistyksen.

Tänä vuonna saattaa käydä niin naisartisti pääsee kärkeen eniten Emma-palkintoja saaneiden listalla. Nightwish joutuu ehkä luovuttamaan kärkipaikkansa Chisulle. Tähän mennessä Chisu on kerännyt 11 pystiä, ja tällä kertaa voittomahdollisuus on peräti kuudessa kategoriassa.

Chisu vuoden 2012 Emma-gaalassa.
Chisu palkittiin Vuoden naissolistina vuoden 2012 Emma-gaalassa. Kuva: Yle

Kritiikkiä kaupallisuudesta

Emma-palkintoja on arvosteltu siitä, että raadit tuijottelevat pelkkiä myyntilukuja. Usein palkintoja kahmivat eniten myyneet artistit ja yhtyeet. Jukka Haarma kiistää syytöksen.

– Jos ajatellaan populaarimusiikin käsitettä, niin menestys liittyy siihen olennaisesti. Kyseisen genren sisällä menestys ja laatu ovat kulkeneet käsi kädessä tiiviimmin kuin muilla kulttuurin alueilla. Palkintoja sitä paitsi jaetaan myös marginaalisemmissa kategorioissa, kuten jazzissa, etnossa ja lastenmusiikissa.

Emma-gaalan järjestää IFPI Finland, joka on levy-yhtiöiden ja tuottajien kattojärjestö. Järjestö nimeää ehdokkaat ja lopulliset voittajavalinnat tekevät musiikin asiantuntijoista kootut raadit.

Illan gaalassa esiintyvät muun muassa ensimmäisellä yhtye-Emmalla palkittu Yö ja toistaiseksi pystittä jäänyt kansan suosikki Antti Tuisku.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä