Kotimaa |

Energiakasvi osoittautui pettymykseksi - tuet ihmetyttävät

Ruokohelpeä kasvattava Vapon tytäryhtiö Suo Oy on saanut vuosia suurimpia maataloustukia. Ruokohelpi on kuitenkin hankala voimalaitoksille ja kannattamaton viljelijöille. Ruokohelvestä suunniteltiin merkittävää uusiutuvaa energialähdettä teollisuudelle, nyt siitä ollaan luopumassa.

Ruokohelpipaaleja voimalaitoksen liukuhihnalla.
Ruokohelpipaaleja voimalaitoksen liukuhihnalla. Kuva: YLE

Vapon tytäryhtiö Suo Oy on nostanut kymmenessä vuodessa kymmenisen miljoonaa euroa maataloustukia ruokohelven kasvattamiseen. Jo 1990-luvulla ruokohelvestä kaavailtiin uutta, tärkeää bioenergian lähdettä. Nyt puhutaan pettymyksestä, jopa flopista.

Voimalaitoksille harmia

Energialaitoksissa ruokohelpi on tukkinut polttolaitokset.

Energiateollisuuden johtaja Jukka Leskelä kertoo, että ruokohelvestä ajateltiin alun perin uutta energialähdettä uusiutuvan energian joukkoon poltettavaksi turpeen ja metsähakkeen kanssa.

- Ruokohelpi on tämmöistä kevyttä ainetta ja se on tukkinut kuljettimia. Laitoksia on jouduttu ajamaan alas, helpi on sotkenut paikkoja voimalaitosalueilla pölyämisen vuoksi, Leskelä sanoo.

- Ei ole saatu ratkaistua sitä, miten polttoaineen käsittely, sekoitus yhdessä turpeen kanssa hoidettaisiin niin, että ei tule teknisiä vaikeuksia polttoaineen syötössä. Toinen kysymys on sitten kustannukset, ruokohelpi on kaikkien tukienkin jälkeen samanhintainen eikä halvempi kuin kaikki muut polttoaineet.

Leskelä myös sanoo, että metsäenergian käyttöä on lisätty runsaasti ja metsähakkuiden tuloksena saadaan sivutuotteena ilman mitään erityistä kasvatusta haketta energiakäyttöön.

Kalliita investointeja

Esimerkiksi Kokkolan Voiman voimalaitos teki kalliit investoinnit ruokohelpiin, rakensi varaston, kuljetushihnat ja murskaamon. Laitos käyttää energialähteenä kaksi kolmannesta puuhaketta, vajaan kolmanneksen turvetta ja vain prosentin verran ruokohelpeä. Pienestäkin helpimäärästä luopumista harkitaan.

Johtaja Mika Säynäjäkangas Vaposta valittelee, ettei asiakkaiden konekantoja ja linjastoja ole rakennettu hyvissä ajoin eikä niissä ole otettu huomioon sitä, että ruokohelpi on mittava asia.

- Siellä käyttöpäässä tämä ei ole ollut mikään suksee asiakkaiden kannalta, arvelee Säynäjäkangas.

Moni viljelijä lopettanut

Suomessa 30 energialaitosta on kokeillut ruokohelpeä, suurin osa on kuitenkin lopettanut.

Samoin kävi Vapon sopimusviljelijälle, joka kokeili viisi vuotta helpeä. Nykyisin eläkkeellä oleva maaninkalainen viljelijä Hannu Hietala kokeili ruokohelpeä viisi vuotta ja lopetti pari vuotta sitten.

- Kun ruokohelpisatoa korjattiin, niin tämä korjaaminen ja erityisesti paalaaminen tuli jo kaksi kertaa kalliimmaksi kuin mitä siitä Vapolta sai tukia, ettei siinä ollut enää mitään mieltä.

Maaningalla viljelijöitä oli yli kymmenen, suurin osa on nykyisin lopettanut.

Suomalaisista pelloista neljännes piti laittaa kasvamaan ruokohelpeä. Vapolla oli 700 ruokohelven sopimusviljelijää, ainakin puolet Vapon viljelysopimuksista on purettu. Lähes kaikki eteläisen ja itäisen Suomen sopimukset on lopetettu.

Tuet kummastuttavat

Silti vielä viime vuodelle Suo Oy sai maataloustukia 1,6 miljoonaa. Ihmetystä herättääkin, mihin tuki menee.

- Suo Oy:n tuet ja ylipäänsä tuet Suomen maataloudessa menevät käytännön tuotantoketjuun eli korjuuseen, lannoittamiseen ja muuhun työpanokseen sekä materiaalisiin panoksiin, selittää johtaja Mika Säynäjäkangas Vaposta.

Ruokohelpipaaleja on kuitenkin jäänyt jopa pelloille ja Vapon varastoihin. Niitä on nykyisin käytetty eläinten, hevosten ja lehmien kuivikkeiksi. Mikä on sitten ruokohelven tulevaisuus, vielä ainakaan Vapo ei sano luovuttavansa.

- Nyt ollaan pienessä alamäkitilanteessa ja aika näyttää mihin tämä menee, sanoo johtaja Mika Säynäjäkangas.

Johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuudesta arvioi askelta pidemmälle.

- Näyttää siltä, että tällä hetkellä ruokohelven tulevaisuus ei ole kovin hyvä.

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa 4

Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta

Suomen hyvätuloisimmilla postinumeroalueilla asuu kaikkein koulutetuinta väkeä, selviää Ylen tulokoneesta. Suomessa on myös kymmeniä alueita, joilla ei asu yhtään maisteria saati tohtoria. Koneeseen on koottu jokaisen Suomen postinumeroalueen asukkaiden tulotiedot sekä koulutustiedot. Koneen avulla voit myös tarkastella, minkä verran asuinalueellasi asuu esimerkiksi työttömiä, opiskelijoita, työssäkäyviä tai eläkeläisiä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä