• 

• 

Työryhmän esityksen toteuttaminen toisi Suomeen ennennäkemättömän kuntaliitosten aallon. Paljon puhuttaneessa työryhmän kuntakartassa on enintään 70 kuntaa. Määrä ei kuitenkaan ole työryhmänkään mielestä kiveen hakattu, sillä monille alueille esitetään vaihtoehtoisia suunnitelmia.

Esimerkiksi Uudellemaalle voitaisiin muodostaa joko viisi tai yhdeksän kuntaa. Kainuussa on puolestaan vaihtoehtoina kolmen kunnan malli tai koko maakunnan kokoinen kunta.

Kuntaliitosten koko vaihtelee huomattavasti: mukana on runsaasti kahden kunnan liitoksia, mutta esimerkiksi Turun seudulla harkitaan 11:n tai jopa 14 kunnan monikuntaliitosta.

Rajojen määrittelyssä on otettu huomioon se, missä ihmiset käyvät töissä, missä he asioivat erikoistavarakaupoissa ja se, miten palvelut ovat saavutettavissa. Lisäksi on otettava huomioon harvaan ja tiheään asutut seudut, kielikysymykset ja erilaisten alueiden mahdollisuudet järjestää palveluita.

Työryhmä huomauttaa, että myös kuntien näkemystä sopivista aluerajauksista on kuultava ja annettava kunnille mahdollisuus ehdottaa niiden paremmaksi katsomia rajauksia.

Liitoksia voi tulla kuntien tahdon vastaisesti

Kuntauudistusta pohtinut virkamiestyöryhmä luovutti tänään esityksensä kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkuselle. Kokoomusministeri joutuu kovan paikan eteen, sillä työryhmän mukaan jokaisen kunnan mielipidettä ei voida kysyä kuntauudistusta tehtäessä. Kiistellystä uudistuksesta käydyssä julkisessa keskustelussa poliittisten puolueiden johtajat ovat puolestaan vakuuttaneet, että kuntauudistuksen tekemisessä ei käytetä pakkoliitoksia.

Virkamiestyöryhmä tuo selvästi esille, että pelkät kannusteet eivät riitä, jos jättiuudistus halutaan saada aikaan. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen avulla tehtävää taloudellista ohjausta työryhmä pitää puolestaan liian paljon aikaa vievänä keinona.

Esityksen mukaan kuntia ohjattaisiin yhteen kaksivaiheisesti. Aluksi kunnat voisivat tehdä vapaaehtoisia liitoksia, ja tämän jälkeen valtioneuvostolle varattaisiin mahdollisuus ohjata kuntia yhteen lainsäädännöllä, vaikka osa kunnista liitoksia vastustaisikin.

Toistaiseksi kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen (kok.) on varonut ottamasta kantaa siihen, kuinka kovia keinoja hallitus on valmis käyttämään. Hänen mukaansa keinoja arvioidaan huhti-toukokuussa, kun kuntia on kuultu. Kuulemiskierros alkaa 14.2. Joensuusta.

Myös työryhmä arvioi, että ”perälaudan ja pakon” käyttöä tulee harkita uudistuksen edetessä.

Selvitysmiehet kiireesti töihin

Esityksen mukaan kaikki kunnat tulee velvoittaa erityisten kuntajakoselvitysten tekoon riippumatta siitä, haluavatko ne tätä vai eivät. Selvityksissä tutkitaan, mitkä olisivat tietyllä alueella tehtävän liitoksen hyödyt ja haitat.

Tässä asiassa uudistus poikkeaakin huomattavasti muutaman vuoden takaisesta Paras-hankkeesta. Siinä kuntaliitoksia edelsivät selvitysmiesten esitykset, joiden tekemisestä päätettiin kuntatasolla. Moni kunta jättäytyi hankkeiden ulkopuolelle ilmoittamalla, että kunnan liittämistä naapureihin ei haluta edes selvittää.

Työryhmän mukaan kuntajakoselvitykset pitää aloittaa yhtä aikaa eri puolilla maata. Käytännössä työhön tarvitaan siis vähintään kymmeniä selvitysmiehiä. Työryhmän mukaan selvitysmiehet pitää panna töihin mahdollisimman nopeasti, jos halutaan edetä hallituksen kaavailemassa aikataulussa. Selvitysten arvioidaan vievän 6 - 12 kuukautta.

Aikataulu ei pidä

Työryhmä ei suoraan arvioi kuntauudistuksen hintaa mutta arvioi valtiolta tarvittavan huomattavaa rahallista panosta. Rahaa tarvitaan kuntajakoselvittäjien palkkaamiseen, erilaisten suunnitelmien ja sopimusten laadintaan sekä kuntien tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen.

Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen (kok.) vakuutti YLE Uutisille viime viikolla antamassaan haastattelussa, että hallitus aikoo pysyä uudistuksen alkuperäisessä aikataulussa, jonka mukaan kuntien määrän sanelevaa rakennelakia koskeva esitys olisi valmis ensi syksynä, ja uudet kunnat voisivat aloittaa vuoden 2015 alussa.

Myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) totesi Talouselämä-lehdelle tammikuussa, että kyseessä on hallituksen suurin rakenneuudistushanke ja että hän on sopinut valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) kanssa, että hanke ”viedään maaliin”.

Virkamiestyöryhmä kuitenkin päätyy erilaiselle kannalle. Sen mukaan pääkaupunkiseudulla suunniteltujen liitosten ja tiettyjen monikuntaliitosten toteuttaminen tavoiteajassa ”voi olla aikataulullisesti liian haasteellista”.

Kritiikkiä tulossa

Oppositiopuolue Keskustan kansanedustaja Kimmo Tiilikainen totesi YLE Uutisille viime viikolla, että puolue tekee kuntauudistuksesta ilman muuta välikysymyksen heti istuntokauden alussa. Keskustelua syntyy varmasti mm. siitä, miten hyvin suunnitellun kuntauudistuksen uskotaan purevan kuntien ongelmiin.

Työryhmä perustelee kuntauudistuksen tarvetta sillä, että useissa kunnissa verotulot vähenevät ja väestön ikääntymisen takia tilanne pahentuu. Monilla kunnilla on myös ongelmia rekrytoida väkeä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lisäksi kuntien väliset erot palvelujen järjestämisessä uhkaavat lisääntyä. Raportissa arvioidaan muun muassa, että kolmasosa kunnista on vakavissa talousvaikeuksissa vuonna 2020. Toisaalta työryhmä ei tuo juuri uusia perusteluja sille, miksi kuntakoon kasvattaminen helpottaisi tilannetta.

Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen arvioi, että säästöjä tulee väen vähenemisen kautta.

- Jos joka kymmenes eläköitymisen yhteydessä vapautuva paikka jätetään käyttämättä, kyse on miljardiluokan säästöistä.

Kuntaliitossa pohditaan vaihtoehtoa

Virkamiestyöryhmän esityksessä ei pohdita kovinkaan laajasti vaihtoehtoja suurkuntien muodostamiselle, mutta kunta-alalla keskustelua käydään jatkuvasti. Kuntauudistuskeskustelu on tuonut lunta tupaan myös Kuntaliittoon, jonka jäsenkunnista toistaiseksi kuusi on ilmoittanut jättävänsä jäsenmaksunsa maksamatta. Etujärjestölle tilanne on hankala, sillä sen pitäisi pystyä ajamaan kaikkien kuntien asiaa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ehdottaakin tuoreessa kolumnissaan jo vaihtoehtoa uudistukselle. Hänen mukaansa kuntaliitoskierroksen vaihtoehtona on kuntien yhteistyön tiivistäminen.

Kietäväinen korostaa, että vaikka monet kuntien yhteishankkeet ovat epäonnistuneet, ei vaihtoehtoa pidä jättää pois laskuista.