Kotimaa |

Ennen torjuttiin torakoita, nyt riesana on lutikoita

Lutikoiden määrä Suomessa on kasvanut roimasti viime vuosina. Yhä useammasta kerros- ja omakotitalosta löytyy lutikoiksi kutsuttuja seinäluteita. Vuonna 2005 lutikoista tuli Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen vain viisi yhteydenottoa, kun taas viime vuonna ilmoituksia kirjattiin jo yli sata. Suurin syy lutikkakannan kasvuun on lisääntynyt matkustelu.

Verta syönyt lude kämmenellä.
Kuva: AP Graphics Bank

Seinälude, tuttavallisemmin lutikka, matkaa suomalaiseen kotiin usein matkalaukun syövereissä. Sieltä nämä ihmisen verellä elävät ötökät pesiytyvät sängyn läheisyyteen ja hiipivät öisin aterioimaan. Lutikan purema ei ole vaarallinen, mutta se aiheuttaa kutiavia paukamia.

Jyväskyläläisen Hanna Leskisen vierailu Skotlannissa päättyi ikävästi, kun sikäläisestä majapaikasta löytyi ikäviä petikavereita. Kotona vartalosta löytyikin useita puremajälkiä.

- Skotlannissa ei näkynyt puremia vielä lainkaan ja ehdin jo huokaista helpotuksesta. Suomessa huomasinkin olevani täynnä puremia. Luteiden puremiksi ne tunnisti siitä, että niitä oli aina kolme tai neljä rivissä, kertoo Leskinen.

Koska puremat ilmestyivät vasta kotimaassa, säikähti Leskinen tuoneensa lutikat matkalaukussa kotia. Tuholaisötökät eivät ole mieluisia vieraita ja Leskisen kodissa alkoikin suuri lutikoiden tappo-operaatio.

- Vein saunaan matkalaukut, vuodevaatteet ja kaiken, mikä asunnosta irti lähti. Kaikki reissussa mukana olleet vaatteet piti pestä 60 asteessa. Sitten pestiin koko kämppä puhtaaksi ja myrkytettiin käsikauppatavaralla varuilta vielä kolmesti. Näiden lisäksi koko kämppä oli täynnä kontaktimuovia ja teippiä, kertoo Leskinen.

Lutikka on sitkeä riesa

Leskinen taisi selvitä kauhukokemuksesta säikähdyksellä, sillä ansoihin ei jäänyt yhtään lutikkaa. Puremat olivat luultavammin tulleetkin jo Skotlanissa. Kotikonsteilla lutikoiden häätäminen onkin vaikeaa ja nykyään suositellaan turvautumaan mahdollisimman nopeasti ammattiapuun.

- Tuholaistorjujalle olisi hyvä soittaa mahdollisimman pian, sillä lutikat lisääntyvät nopeasti ja voivat kerrostalossa siirtyä myös naapuriasuntoihin, kertoo Tuholaistorjuntateknikko Olavi Rannikko Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:stä.

Ympäristökeskuksen mukaan lutikka voi hyvissä olosuhteissa elää yli vuoden. Naaraat voivat munia jopa päivittäin ja huoneenlämmössä munat kuoriutuvat noin 4 - 5 päivässä. Jos lutikat pääsevät asettumaan kunnolla kodiksi, ei myrkytys välttämättä enää tehoa ja edessä voi olla huonekalujen vaihto.

- Lutikka pesii yleensä sängyn pieniin koloihin, joista niitä on vaikea myrkyttää kunnolla, Rannikko kertoo.

Lutikoiden häätämiseen tarvitaan monesti useampi myrkytyskerta ja Rannikon mukaan lutikkakeikat työllistävät lähes viikoittain.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Viron 1. jalkaväkiprikaatin konekiväärimies harjoituksissa.

Pitäisikö Suomen seurata puolustusasioissa Viron esimerkkiä?

Nato-maa Viro aikoo vahvistaa armeijaansa mm. kasvattamalla nopean toiminnan joukkoja ja hankkimalla uutta aseistusta. Viro siis lisää puolustusmenojaan monen muun maan leikatessa niitä. Viron puolustusministerin mukaan Suomen Nato-jäsenyys parantaisi koko lähialueen turvallisuutta. Mitä mieltä olet? Pitäisikö Suomen ottaa esimerkkiä Virosta puolustusasioissa? Pidätkö Viron puolustukseen liittyviä ratkaisuja järkevinä? Miksi Suomi ja Viro ovat olleet eri linjoilla maanpuolustuksessa?

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä