Talous |

Ensimmäisen kerran sääret sujahtivat torniolaisiin hienosukkiin kuusi vuosikymmentä sitten

Sukkien kuningatarta Amaria kudotaan vielä vähän aikaa Tornion sukkahousutehtaalla. Sukkahousuteollisuutta kaupungissa on ollut jo kuuden vaihderikkaan vuosikymmenen ajan. Kotimaiset sukkahousut ovat kuitenkin pian historiaa.

Norlynin sukkahousumainos 1970-luvun alussa.
Norlynin sukkahousumainos 1970-luvun alussa. Kuva: Reino Kainulainen/Tornionlaakson maakuntamuseo

Itse presidentti Urho Kekkonen vihki Tornion ensimmäisen sukkahousutehtaan käyttöön vuonna 1956. Tehdasrakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi ja tehtaan koneet oli tilattu Hollannista. Ei ollut sattumaa, että sukkahousutehdas perustettiin juuri pohjoiseen ja Tornioon.

Sukkahousutehdas edusti modernia, uutta teknologiaa ja uuden tyyppistä tekstiiliteollisuutta. Tehtaan sijoitukseen vaikutti vahvasti aluepolitiikka; pohjoiseen haluttiin teollisuutta ja lisäksi tarvittiin työpaikkoja naisille. Nailonsukkahousuja olisi voitu valmistaa missä tahansa, se ei ollut riippuvainen sijainnista.

Ke-ri Oy -nimisen sukkahousutehtaan johtajaksi tuli yli-insinööri Eero Kalaja. Tehdasrakennuksen harjannostajaisia juhlittiin näyttävästi elokuussa 1956, mutta ensimmäinen sukkapari tuli tehtaasta ulos helmikuussa 1957.

Vain Amarit sen tekevät

Ke-ri Oy alkoi valmistaa saumallista sukkaa, jonka tuotemerkki oli Amar. Brändin eteen tehtiin paljon töitä ja markkinoinnissa oli koko koneisto käytössä. Mainontaa varten sävellettiin useita Amar-lauluja, mainosjulisteissa esiintyivät missit ja järjestettiinpä myös säärikauneuskilpailuja, joissa malleille laitettiin huppu päähän, koska haluttiin arvioida sukkia ja sääriä. Sukkia mainostettiin myös televisiossa.

Sääret somat omistan, arvaatteko miksi. Ne Amar-sukin somistan, siinä koko niksi

Kilpailu kiristyy

Torniossa tehtiin aluksi vain sukkia, jotka kiinnitettiin sukkanauhoilla esimerkiksi sukkanauhaliiveihin. Ensimmäiset haarakiilalliset sukkahousut tehdas valmisti 1960-luvun puolivälissä.

Ohutsukkateollisuuden kilpailu kiristyi. Tehdas oli kymmenessä vuodessa tullut Torniolle tärkeäksi; vuonna 1965 tehtaassa oli 341 työntekijää ja vuodessa tuotettiin noin neljä miljoonaa sukkaparia. Heinäkuussa 1966 Ke-ri Oy myytiin Suomen Trikoolle, joka päätti siirtää sukkateollisuuden Tampereelle. Päätös oli kova isku koko paikkakunnalle.

Talkoilla uusi tehdas

Pari vuotta ennen tehtaan myyntiä Tornion tehdasta johtamaan oli valittu valtiotieteiden maisteri Eero Häkli. Häkli ei luovuttanut ja keräsi joukon paikkakunnalle jääneitä osaajia ja aloitti sukkatehtaan toiminnan uudelleen Torniossa. Alkuun tehtaalla oli vain pieni porukka.

Värjäämättömien yhdenkoon sukkahousujen tarkastusta Norlynin tehtaalla vuonna 1972. 
Värjäämättömien yhdenkoon sukkahousujen tarkastusta Norlynin tehtaalla vuonna 1972.  Kuva: Reino Kainulainen/Tornionlaakson maakuntamuseo
Norlyn Oy toimi Tornion Torpin teollisuusalueella vuosina 1966–76 ja valmisti kreppisukkia sekä sukkahousuja. Kasvu oli huimaa. Vuonna 1971 Norlyn sai tasavallan presidentin myöntämän vientipalkinnon ja yritys työllisti enimmillään noin tuhat työntekijää. Suomen Trikoo Oy osti kuitenkin myös Norlyn Oy:n vuonna 1976 ja Torniossa oltiin taas uuden edessä.

Kotimaisten sukkahousujen valmistus loppuu pian

Suomen Trikoo Oy saneerasi Torniossa, rakensi uuden tehtaan vuonna 1984 ja osti muita pienempiä tehtaita itselleen. Tornion tehdas nimettiin Pohjoismaiden Sukkatehtaaksi ja hienosukkatuotanto lopetettiin Tampereelta ja keskitettiin ainoastaan Tornioon. Lama iski sukkahousutehtaaseen rankasti ja 1990-luvulla tehtaalla oli muun muassa amerikkalaisomistaja ja vuosikymmenen aikana omistajat vaihtuivat tiuhaan. Vuonna 2001 Tornion sukkahousutehtaasta tuli osa Vogue Group -yhtiötä ja 2005 Nanso osti sen.

Sukkahousutehdas sai lopullisen niitin, kun Nanso myi osan brändeistään norjalaisen monitoimiyhtiö Orklan tytäryhtiölle. Nanson mukaan tekstiiliteollisuutta oli hinnan takia mahdotonta enää pitää Suomessa ja ainoa vaihtoehto on lopettaa sukkahousutehdas.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä