Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila sanoo, että tapaus Enke ei ole harvinaisuus.

- Perfektionismi on huomattavan paljon epäonnistumisen pelkoa. Ihmiset, jotka ovat hyvin pedantteja, pelkäävät epäonnistuvansa. Tämä tunne voi olla yhtä voimakas kuin toivottomuus.

Saksassa maalivahti Enken kuolema on ollut karu muistutus siitä, että 82 miljoonan asukkaan maassa neljä miljoonaa ihmistä kärsii depressiosta. Suomessa puolestaan noin 800 ihmistä tekee vuosittain itsemurhan. Tyypillisin tekijä on 40-55 -vuotias mies, joka käyttää runsaasti alkoholia. He eivät yleensä ole menestyjiä.

Menestyminenkin voi laukaista depression

Menestyvien ihmisten itsemurhat yllättävät usein ulkopuoliset täysin. Suomesta ei löydy tilastoja, jotka erittelisivät tapauksia, mutta psykiatrian professori Jyrki Korkeila tuntee useita tapauksia, joissa korkeaan asemaan päässeet ja epäonnistumista pelkäävät ihmiset ovat päätyneet itsemurhaan.

- Depression voi laukaista myös positiivinen muutos elämässä. Elämän muuttuessa esimerkiksi ylennyksen saamisen vuoksi, voi eteen tulla haasteita, joiden edessä ihminen voi olla täysin avuton, Korkeila muistuttaa.

Maalivahti Robert Enke oli tällaisen tilanteen edessä. Hänen piti edustaa Saksaa jalkapallon MM-kisoissa ensi kesänä. Saksalaiset eivät ole tottuneet epäonnistumaan jalkapalloilussa.

- Urheilijoilla kova paine käynnistää tällaisen kehityksen. He pelkäävät epäonnistuvansa ja lopullista häpeään joutumista. Enken tapauksessa taustalla oli varmasti myös hänen oman lapsensa kuolema, joka on kuormittavin tekijä, mitä voi kuvitella, professori Korkeila sanoo.

Miehisissä urheilulajeissa heikkouksia ei paljasteta

Suomen urheilupsykologisen yhdistyksen puheenjohtajan Matti Jaakkolan puhelin on torstaina soinut tiuhaan tapaus Enken tiimoilta. Urheilijoiden epäonnistumisen pelko on tuttua myös hänelle.

- Aika paljon riippuu siitä, onko urheilija ”minä”-suuntautunut vai ”tehtävä” –suuntautunut. Myös valmentaja voi käytöksellään olla joko stressiä lisäävä tai stressiä vähentävä.

Varsinkin miehisissä joukkuelajeissa kulttuuri on sellainen, ettei se Jaakkolan mukaan rohkaise puhumaan tunteista. Ei ainakaan, jos ne osoittavat heikkoutta. Jaakkola muistuttaa, että urheilijan elämässä pitää aina olla muutakin kuin urheilu.

- Se on identiteettikysymys. Jos näkee itsensä vain urheilijana ja muut roolit jäävät sivuosaan, niin onnistumisten hetkellä se vaikuttaa positiivisesti. Jos taas epäonnistuu, niin seurauksena on voimattomuuden tunne.

Robert Enken elämässä oli lopuksi vain jalkapallo. Kaikki muu oli kulissia.

Vetäytyminen voi olla merkki sairastumisesta

Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila muistuttaa oireiden huomioimisen ja tunnistamisen tärkeydestä. Sosiaalinen vetäytyminen voi olla merkki kehittyvästä sairaudesta.

- Tällaisilla ihmisillä näkemys elämästä kaventuu. He eivät näe enää muuta vaihtoehtoa. Monet peittävät ongelmansa ja heidän on vaikea avautua. Lopulta itsemurhaan saattaa sitten johtaa suhteellisen pieni asia. Viimeistään silloin, kun ihminen alkaa puhua itsemurhasta tai kuolemasta, on asiaan syytä kiinnittää huomiota, toteaa Korkeila.

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa maajoukkuemaalivahdin leski kertoi, ettei Robert Enke halunnut kenenkään tietävän sairaudestaan, josta oli kärsinyt kuuden vuoden ajan. Vaimon hätähuudon kuulivat suorassa lähetyksessä miljoonat järkyttyneet televisionkatsojat. Se tuli kuitenkin19 tuntia liian myöhään.