Helsinki |

Epäselvä rahoitus hidastaa Helsingin suurmoskeijaa – "Hitaasti syntyy fiksuja päätöksiä"

Helsingin valtuustoryhmien puheenjohtajilta löytyy ymmärrystä kasvavan muslimiväestön moskeijan tarpeelle, mutta rahoituksen epäselvyys mietityttää poliitikkoja laidasta laitaan. Asiaa ei myöskään haluta kiirehtiä.

Rukousnauha.
Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Helsingin kaupunginvaltuusto suhtautuu epäillen pääkaupunkiin suunnitellun suurmoskeijan rahoitukseen. Osa valtuustoryhmien puheenjohtajista kertoo kannattavansa ajatusta moskeijasta sinänsä, mutta esillä olleen suurmoskeijan rakentamisen epäselvät rahoituskuviot ja taustat hillitsevät poliitikkojen intoa asiassa.

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee tänään keskiviikkona aloitetta, jossa kiirehditään moskeijan rakentamista Helsinkiin. Moskeijaa on ehdotettu esimerkiksi Hanasaareen, kun alue vapautuu hiilivoimalalta. Paikkaa puoltavat hyvät liikenneyhteydet Itä-Helsinkiin, jossa asuu suuri osa Helsingin muslimiväestöstä.

Helsingin suurimman valtuustoryhmän eli kokoomuksen ryhmäjohtaja Lasse Männistö ei näe mitään syytä kiirehtiä niin sanottua suurmoskeijaa, koska sekä sen taustat että rahoitus ovat vielä varsin epäselviä. Yhdeksi mahdolliseksi rahoituslähteeksi on aiemmin noussut esiin Bahrainin kuningashuone.

– Tässä on vielä aika monta kiveä käännettävä ennen kuin Helsinki voi ottaa mitään kantaa asiaan. Kaikille uskonnoille on turvattava toimintaedellytykset, mutta tässä tapauksessa pallo ei ole vielä lähelläkään Helsingin päätyä. Läpinäkyvyyttä tarvitaan sekä rahoituksen että toiminnan osalta, Männistö huomauttaa.

Myös SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki perää lisätietoa.

– Haluan sekä rakentamisen että toiminnan rahoituksen täysin läpinäkyväksi. Eli kenen lauluja lauletaan? Ketkä suurmoskeijaa haluavat ja miksi? Pajamäki kysyy.

Pajamäen mukaan myöskään tonttivaraus moskeijalle ei näin ole vielä ajankohtainen.

"Monikulttuurinen kaupunki tarvitsee moskeijansa, mutta.."

Vasemmistoliiton ryhmän vetäjä Veronika Honkasalo kertoo sinänsä suhtautuvansa moskeijaan myötämielisestä, mutta myös häntä rahoituksen hähmäisyys epäilyttää. Ryhmäpäätöstä ei vasemmistossa ole tehty ja tuskin tullaan tekemäänkään.

– On kaikin puolin kannatettava omasta mielestäni, että Helsinkiin tulisi moskeija muiden Pohjoismaiden tavoin, mutta rahoitus on iso asia.

Honkasalo muistuttaa, että nyt päätetään kuitenkin vasta kaavoituksesta, ei rahoista.

Myös keskustan Laura Kolben mukaan Helsinki on monikulttuurinen kaupunki ja sen pitää myös näkyä. Ennen moskeijan rakentamista sen taustat ja rahoitus on kuitenkin oltava tarkasti selvillä, Kolbe sanoo.

"Pikavoittoja ei kunnallispolitiikassa ole saatavissa"

Sekä Honkasalo että keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Kolbe muistuttavat, että tämänkaltaiset prosessit kestävät kaupungin päätöksenteossa pitkään, eivätkä he näe, että tässäkään tapauksessa asiaa on syytä sen suuremmin kiirehtiä.

– Helsingin kaupungissa kiirehtimisineenkin minimiaikataulu on näissä 7–10 vuotta. Kunnallispolitiikka on hidasta ja siinä hitaudessa saadaan fiksuja päätöksiä. En näe suoranaista syytä kiirehtiä sen enempää, vaan hitaus on myös vahvuus. Esimerkiksi keskustakirjasto rakentui hitaasti. Pikavoittoja ei kunnallispolitiikassa ole saatavissa, vaan päätöksenteko vie aikaa, Kolbe muistuttaa.

Vihreiden ryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs sanoo, että koko moskeijahankkeeseen on vaikea ottaa kantaa, koska siitä ei ole vielä edes tonttiesitystä. Sinänsä hän sanoo vihreiden ymmärtävän, että tarvetta moskeijoille on, mutta onko niitä yksi suuri vai useampi pieni, siihen ei oteta kantaa.

– Kaupungilla tulee olla avoin suhtautuminen siihen, että tänne saa rakentaa moskeijoita ja näin jo on, mutta se on eri asia kuin yksittäinen moskeija. Valtuusto ei voi kiirehtiä tätä asiaa.

"Vieraan valtion rahat eivät Helsingin päätettävissä"

RKP:n ryhmäjohtaja Björn Månsson ei hänkään halua vielä sanoa juuta eikä eitä valtuustoaloitteelle moskeijahankkeen kiirehtimisestä, koska valtuuston kokouksessa äänestetään hänen epäilyksensä mukaan hankkeesta monta kertaa.

– Kaupunki voi varata tontin moskeijalle, mutta rahoituksesta on saatava selvyys, jotta siellä ei ole ohjaamassa voimia, jotka ovat vastoin esimerkiksi meidän ihmisoikeuskäsityksiämme, Månsson sanoo.

Rahoitus mietityttää myös Kivekästä, mutta se ei ole hänen mielestään Helsingin päätettävissä onko rahat "hyväksyttäviä".

– Jos lähdetään lupia antamaan, pitää luonnollisesti olla ymmärrys rahasta. Normaalistikin kun myydään tontteja, katsotaan hankkeiden realistisuutta ja rahoitusta. Mutta onko joku raha ulkopoliittisesti ongelmallista, niin se ei perinteisesti ole ollut Helsingin asia linjata.

Myös kokoomuksen Lasse Männistö muistuttaa, että mikäli rahaa on tulossa vieraista valtioista, kuten esillä olleesta Bahrainista, päätös on Suomen valtion, ei Helsingin kaupungin.

SKP:n ja Helsingin listojen Yrjö Hakanen huomauttaa myös siitä, ettei Helsingin pidä asettaa mitään uskontokuntaa muiden edelle.

– Näen luonnollisena sen, että tarve moskeijaan on noussut, koska muslimeja on enemmän, mutta kaupungin pitäisi tässäkin olla tarkkana ettei se omilla toimillaan aseteta yhtä moskeijaa etusijalle verrattuna muihin muslimiryhmiin tai muihin uskonnollisiin ryhmiin. Kaupungin pitäisi nähdä moninaisuus ja ymmärtää, että yksi hanke ei edusta kaikkea.

"En halua edistää islamia Suomessa"

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Mika Raatikainen ei lämpene moskeijan rakentamiselle.

– Emme ole tehneet asiasta mitään ryhmäpäätöstä, mutta ainakaan minä en kannata tätä valtuustoaloitetta. Ajatus Sörnäisten rannan tai Hanasaaren varaamisesta moskeijalle on ihan älytön. Asuntokäyttöön se paikka pitäisi kaavoittaa, Raatikainen toteaa.

Raatikaisenkaan mukaan moskeijahankkeella ei ole mikään kiire, koska rahoitus on auki.

Kristillisten valtuustoryhmän puheenjohtajan Mika Ebelingin kanta suurmoskeijaan on jyrkän kielteinen.

– Tunnustan islaminuskoisten uskonnonvapauden ja oikeuden harjoittaa uskontoaan, mutta en halua olla edistämässä islaminuskoa Suomessa, Ebeling kertoo.

Yksi syy kielteisen suhtautumiseen on se, että Ebelingin mukaan kristittyjä vainoavat eniten juuri islaminuskoiset maat, Pohjois-Korean jälkeen.

 

Juttua muokattu 9:30: Lisätty Yrjö Hakasen (skp) kommentti moskeija-hankkeesta.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä