Tamperelainen Sixtus Syrjänen perusti muun muassa Sahanterä Oy:n. 1930-luvun vaikeina talousaikoina tehtaan tilauskanta väheni, ja työntekijöitä uhkasi irtisanominen. Syrjänen sai ajatuksen rakennuttaa miehillä perheelleen kylpylän. Se tehtiin 1930-luvun puolivälin jälkeen Epilänharjun itäpäähän, luontaiseen suppapainanteeseen.

- Ideoita hankkeeseen tuli moneltakin suunnalta. Varakas perhe ilmeisesti matkusteli paljon, ja Syrjänen saattoi itsekin olla kiinnostunut antiikin kulttuurista. Amfiteatterin vaikutus näkyy muun muassa alueen terasseissa ja pylväissä, tutkija Ulla Lähdesmäki kertoo.

Aurinko helli istutuksia

Syrjästen huvila sijaitsi lehtipuisen harjun länsipäässä. Talolta puutarhaan johti kivinen silta ja holviportti. Lammen rannalle syntyi kylpyläkatos, sauna ja käymälä. Lampi kivettiin reunoiltaan ja sen keskellä sijaitsi saari, jonne johti takorautainen kaarisilta. Aurinkoinen etelärinne porrastettiin muureilla, ja hyötypuutarhaan istutettiin omenapuita ja marjapensaita.

Perhe viihtyi kylpyläalueella ainakin 1950-luvulle asti; sen jälkeen sen aktiivinen käyttö väheni ja puutarha alkoi aikaa myöten rapistua. Syrjästen huvila purettiin jouluna 1988, ja sen tilalle rakennettiin rivitaloja. Maa-alue on nykyisin Tampereen kaupungin omistuksessa.

Alueella sortumavaara

Kylpylän alue on kasvanut ajan kuluessa umpeen, ja entisajoista muistuttavat enää kivitukimuurit ja pengerrykset sekä muutama betonirakenne. Rehevöitynyt alue on huonokuntoinen ja vaarallinen, eikä sinne pidä sortumisvaaran takia omin päin mennä.

- Tämä ei ollut kylpylä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta vastaavaa ei ainakaan Suomesta löydy. Epilän kylpylää voi enemmänkin pitää eksoottisena harvinaisuutena, joka edustaa mennyttä aikaa ja jo kadonnutta elämänmuotoa, Ulla Lähdesmäki tuumii.