Tyttöjen papilloomavirusrokotteen ottaminen kansalliseen rokotusohjelmaan hyödyttäisi sekä kansalaisia että valtiota, arvioi Jorvin sairaalan naistentauteihin erikoistunut osastoylilääkäri Pekka Nieminen.

Sosiaali- ja terveysministeriö esitti viime viikolla julkaistussa budjettiesityksessään, että 11-12-vuotiaat tytöt alettaisiin rokottaa kohdunkaulan syöpää vastaan. Valtiovarainministeriö ei ainakaan vielä lämmennyt ehdotukselle.

Nieminen kertoo olevansa erittäin pettynyt, jos uudistukselle ei myönnetä rahoitusta.

- Rokotteen antaminen säästäisi terveydenhuollon kustannuksia, joka alkaisi tuottaa tulosta pidemmällä aikavälillä, Nieminen lisää.

Niemisen mukaan papilloomavirusten torjuntaan käytetään tällä hetkellä 42 miljoonaa euroa vuodessa. Yhden ikäluokan rokottaminen maksaisi vuodessa noin 2 miljoonaa euroa.

- HPV-rokotteella pystyttäisiin estämään valtaosa syövistä ja niiden esiasteista, Nieminen summaa.

Suomi on ainoa länsimaa, jossa HPV-rokote ei toistaiseksi kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n HPV-työryhmä esitti puolitoista vuotta sitten, että tyttöjen rokottaminen kohdunkaulan syöpää vastaan aloitettaisiin.

Vuosittain 150 uutta syöpää

Nieminen kertoo, että HPV-tartunnan eli papilloomaviruksen saa elämänsä aikana kolme neljäsosaa ihmisistä. Se aiheuttaa sukupuolitautien lisäksi pahimmillaan kohdunkaulan syöpää.

Suurin osa ei edes huomaa saaneensa tartuntaa. Viidella prosentilla tartunnan saaneista todetaan irtosolu- eli papa-kokeessa muutoksia, jotka hoitamattomina voivat kehittyä kohdunkaulan syövän esiasteiksi ja syöväksi.

- Vuosittain Suomessa todetaan noin 150 kohdunkaulan syöpää ja hoidetaan 3 000 esiastetta, Nieminen kertoo.

Niemisen mukaan HPV-tartunnat ovat kaksinkertaistuneet 1960-luvulta esimerkiksi vapautuneiden seksitapojen vuoksi.