Tiede |

ESKO avasi nuoren opiskelijan uraputken

25-vuotias teknillisen fysiikan opiskelija Hans Andersin sai varsinaisen lottovoiton, kun hänet kutsuttiin mukaan Matematiikkakonekomitean kunnianhimoiseen projektiin. Vaikka ESKOn rakentamisesta ei koitunut taloudellista hyötyä, vei rakentamisesta saatu oppi Andersinin pian IBM-yhtiön palvelukseen ja myöhemmin Teknillisen korkeakoulun professoriksi.

Vaikka itse ESKO-tietokone ei lopulta täyttänyt sille asetettuja tavoitteita, oli lopulta kenties tärkeämpää, että projektiin uskallettiin tarttua. Matematiikkakonetoimikunta koulutti Suomeen ensimmäiset alan ammattilaiset.

- Silloinen tekniikka ei ollut yksinkertaista. Toimintaperiaatteen ratkaiseminen vaati paljon kypsyttelyä, ja tätä kypsyttelyä me ryhmässämme teimme, kertoo rakennusryhmää johtanut emeritusprofessori Hans Andersin.

Projektin alkaessa 1955 rakennusryhmä ei kenties osannut ajatella sen vaikutuksia Suomessa. Esimerkiki Nokian menestys voidaan linkittää ESKOa rakentaneeseen Matematiikkakonekomiteaan. Sen keskeisiä jäseniä siirtyi Nokiaa edeltäneeseen Helsingin Kaapelitehtaaseen jakamaan tietotekniikasta hankittua ammattitaitoa.

ESKOn rakentaminen sai alusta alkaen runsaasti huomiota.

- Vaikka rahallista hyötyä emme saaneet, oli mukana olo kuin lottovoitto. Tiesimme, että olemme mukana erityislaatuisessa projektissa, Andersin kertoo.

- Silloin jo Suomessakin tiedettiin tietokoneista, ja ESKOn rakentaminen herätti silloin paljon mielenkiintoa.

ESKO oli rakentajilleen tutkimusprojekti. Samalla siitä haaveiltiin myös käytännön ongelmien ratkaisijaa.

- Ensisijainen tavoitteemme oli rakentaa toimiva kone. Ryhmässä oli kuitenkin mukana monen alan edustajia, joilla oli aidosti tarve laskentaan pystyvälle koneelle. Mukana oli puolustusvoimat, matematiikan alan ihmisiä ja mm. astronmian tutkijoita. Kaikilla oli halu ja tarve joskus tulevaisuudessa hyötyä matematiikkakoneesta, Andersin kertoo.

ESKO-tietokoneen rakentaminen venyi lopulta viiteen vuoteen. Osasyynä tähän oli saksalaisten yhteistyökumppaneiden ongelmat koneen suunnittelussa. Hans Andersinin mukaan vastoinkäymisistä huolimatta ESKOn rakentaminen on tärkeä osa suomalaista it-historiaa.

- Uskon että meillä oli isokin vaikutus. Me pidimme kursseja, kokouksia ja meillä vieraili paljon ihmisiä. Uskoakseni tämä oli osasyynä siihen, että tietokoneala alkoi kehittyä hyvin nopeasti meidän jälkeemme. Matematiikkakonekomitean myötä Suomeen syntyi ensimmäiset alan ammattilaiset.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Tiede

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä