Helsinki |

Espoon kaukolämpö vihertyy hurjaa vauhtia – merkittäviä harppauksia edessä ja takana

Hukkalämpöä hyödyntämällä ja puuta polttamalla korvataan kivihiilen ja etenkin maakaasun käyttöä. Mutta milloin kivihiililaitos hiljenee? Uusiutuvien energialähteiden tai hukkalämmön käytön osuus on 30-kertaistunut kahdessa vuodessa.

Maakaasuvoimala, hiilivoimala, lämpövarasto, kivihiilen välivarasto ja lämmöntalteenottolaitos.
Uusi ja vanha energia kohtaavat Espoon Suomenojalla. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Espoon Suomenojalla voi seistä keskellä suomalaista energiakäännettä.

Vuosikymmenten ajan energialaitokset ovat polttaneet maan uumenista kaivettua kivihiiltä ja maakaasua ilmakehään hiilidioksidiksi. Viereisellä jätevedenpuhdistamolla kuumien suihkujen jälkilämpö on valunut mereen.

Vuosi sitten Fortum käynnisti pumput, jotka ottavat tämän energian talteen. Nyt Espoo saa yksin jätevesistä 15 prosenttia tarvitsemastaan kaukolämmöstä. Kahden lämpöpumpun vieressä on tilaa kolmannelle. Jos se otettaisiin käyttöön, lämpöä pitäisi ottaa jäteveden lisäksi merivedestä.

Takana hiilen- ja maakaasuntäyteinen historia

Vielä vuonna 2014 espoolaisen kaukolämmön sävy oli synkeä – vain alle prosentti oli peräisin uusiutuvista energialähteistä tai hukkalämmöstä. Vuodessa luku nousi kuuteentoista ja tälle vuodelle yhtiö ennakoi jo liki kolmeakymmentä.

Tämän vuoden askel otetaan puupohjaisten polttoaineiden avulla. Kivenlahdessa lämpölaitoksen öljy korvataan puupelleteillä, Vermossa korvaajaksi tuodaan Fortumin itsensä valmistamaa bioöljyä Joensuusta.

Seuraavaa askelta valmistellaan Otaniemessä. Jos kaikki menee hyvin, energiayhtio St1 ammentaa Suomen syvimmästä reiästä kymmenen prosenttia Espoolaisten kaukolämmöstä vuonna 2017. Fortumin toiveissa on, että samanlaisia reikiä porattaisiin kaupunkiin vielä kaksi. Niiden avulla vihreämmän kaukolämmön osuus nousisi jo 60 prosentin tuntumaan.

Kaiken edellämainitun avulla Suomenojan isoja kivihiili- ja kaasuvoimalaitoksia voidaan käyttää vähemmän.

Kaukolämmön lähteet Espoossa

 201420152016 (arvio)
Kivihiili72 %66 %61 %
Maakaasu27 %16 %12 %
Polttoöljy0,4 %3,9 %0,2 %
Puuperäiset0 %0 %13 %
Hukkalämpö0 %14 %15 %

Tähtäimessä vientimarkkinat

Fortumin tavoitteena on, että vuonna 2030 Espoon kaukolämpö on kokonaan hiilineutraalia. Kyse ei ole pelkästä maailman parantamisesta.

– Me olemme varmoja, että pystymme myymään Suomen rajojen ulkopuolelle näitä ratkaisuja, mitä me täällä teemme, sanoo Fortumin tuotantojohtaja Ilkka Toijala.

Aalto-yliopiston professori pitää Fortumin suuntaa tervetulleena.

– Se, että Fortum lähtee näin voimakkaasti tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan ja uuden energiatekniikan kehittämiseen, on minusta merkki siitä että tämä asia otetaan tosissaan. Suomi, EU ja maailma ovat muuttumassa ja se kyllä pakottaa energiayhtiöt toimimaan, sanoo professori Peter Lund.

Sähköä tuotetaan vähemmän ja käytetään enemmän lämmöntuotantoon

Yksi Espoolaisen kaukolämmön muutoksen ongelmista on vähenevä sähköntuotanto.

Suomenojan suuret yhteistuotantolaitokset tuottavat sekä sähköä että lämpöä ja sähkön kulutus mukailee luonnostaan lämmön kulutusta. Nyt niiden käyttö vähenee.

Biopolttoaineisiin siirtyvien Kivenlahden ja Vermon lämpölaitosten käyttö kasvaa, mutta niissä ei tuoteta lainkaan sähköä.

Suomenojan lämpöpumppujen tapauksessa yhtälö on vieläkin hankalampi, sillä ne käyttävät sähköä, vaikkakin tuotettuun lämpömäärään nähden kohtuullisen vähän. Myös Otaniemen geotermisellä laitoksella tarvitaan sähköä veden pumppaamiseen, mutta vielä Suomenojan lämpöpumppujakin vähemmän.

Samaan aikaan säiden mukaan vaihtelevan aurinko- ja tuulivoiman, sekä jatkuvasti samalla teholla jurnuttavan ydinvoiman määrä kasvavat.

Muutos on suuri maassa, jossa sähköä on tuotettu kysynnän mukaan. Vain paljon energiaa kuluttava teollisuus on höllännyt tahtia, jos sähkön kulutuspiikit ovat nostaneet hintoja.

Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamo.
Kuva: Petteri Juuti / Yle

Lämpövarastoista apua vaihteluihin

Aivan Suomenojan lämpöpumppurakennuksen vieressä työmiehet häärivät telineillä valtavan siilon ympärillä. Kun paksut eristekerrokset ovat valmiina, siilo täytetään vedellä. Vettä lämmittämällä siiloon voidaan varastoida saman verran energiaa kuin Espoon kaukolämpöverkossa kuluu tunnissa pakkaspäivän aikana.

Aalto-yliopiston professorin Peter Lundin mielestä lämmön varastointi ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota. Sen avulla vaihtelevalla teholla toimivia aurinko- ja tuulivoimaloita voidaan rakentaa reilusti. Jos sähköä on markkinoilla liikaa, lämpöpumput voivat täyttää lämpövarastoja sen avulla. Ja kun tulee se tyyni ja pilvinen pakkaspäivä, lämpöpumput voivat olla pois päältä ja varastoista saadaan lämpöä taloihin.

– Lämmön varastointi on mahdollista viikoksi tai kahdeksi, jopa pidemmäksi aikaa. Näkisin, että lämpö- ja sähköpuolen yhdistäminen näin modernissa mielessä tuo ratkaisupaloja myös laajan mittakaavan aurinko- ja tuulienergian käytölle, sanoo professori Lund.

– Kyllä se voi olla mahdollista, mutta silloin pitää lähteä erilaiseen teknologiaan kuin mitä meillä tässä nyt on, tyynnyttelee Fortumin tuotantojohtaja Ilkka Toijala.

Hiilestä ja maakaasusta eroon 2030 mennessä

Entä mitä tapahtuu Suomenojan tontin maakaasu- ja kivihiilivoimaloille. Uusin maakaasuvoimala valmistui vasta vuonna 2009.

– Todennäköisesti vuoteen 2030 mennessä näiden laitosten käyttö loppuu, ainakin fossiilisilla polttoaineilla, sanoo Toijala.

Tuoreimmassa hallitusohjelmassa kivihiilen käytön lopettamista tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä. Jatkuuko kivihiilen poltto Suomenojalla vielä tämän jälkeen?

– Siihen on vielä 10 vuotta aikaa ja paljon voi tapahtua. Sitä en lähde nyt spekuloimaan, sanoo Toijala.

Hiilivoimalan kahdesta kattilasta pienempi sopisi puun polttoon pienemmillä muutoksilla, mutta isompi kattila on samanlainen kuin Helsingin Hanasaaressa ja Salmisaaressa, eli sen remontointi biokattilaksi tulisi erittäin kalliiksi.

Maakaasun vaihtaminen biokaasuksi on laitokselle helppo homma, jos biokaasua on saatavilla sopivaan hintaan.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Ulkomaat

Poliisijohtaja: Münchenin ampumisella ei yhteyttä pakolaisteemaan tai Isisiin

EU:n ja Saksan liput laskettiin puolitankoon Valtiopäivätalon edustalla Berliinissä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä