Espoossa puolityhjää turvakotia täytetään nyt lähikuntien asiakkailla. Samalla yritetään selvittää syitä siihen miksi espoolaiset eivät turvakotiin ohjaudu.

Tilanteesta voisi tehdä johtopäätöksen, että turvakoti on tullut Espoossa tarpeettomaksi, sanoo Espoon turvakodin johtaja Heli Raja-Halli.

- Sehän olisi tietysti ihana asia, jos näin olisi, että olisi joku tällainen keidas keskellä kaikkea missä perheväkivaltaa, lähisuhdeväkivaltaa ei olisi, Raja-Halli huokaisee.

Espoon turvakoti on hyvin tunnettu

Espoon turvakodin huoneet eivät ole olleet näin tyhjät koskaan sen 30-vuotisessa historiassa. Tämän kevään tilanne lienee monien eri tekijöiden summa, uskoo Espoon perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Marja-Leena Remes.

- Ylipäänsä sosioekonominen tilanne on täällä asukkailla väestöllä parempi, korkeampi. Esimerkiksi toimeentulotuen saajia meillä on prosentuaalisesti väestöstä vähemmän kuin Vantaalla ja Helsingissä. Työttömyysaste on matalampi kuin Vantaalla ja Helsingissä. Meillä on sijoitettuna vähemmän lapsia, Remes luettelee.

Espoon sosiaalitoimesta vakuutetaan, että Espoon turvakoti on hyvin tunnettu ja tiedetty kaupungin terveysasemilla ja henkilökunnan keskuudessa. Mistään säästötoimesta ei ole kysymys.

Jos espoolaisasiakkaita ei jatkossakaan riitä, yksi ratkaisu tilojen täyttämiseen on purkaa naapurikuntien turvakotitarvetta Espooseen.

Kolmannes pääkaupunkiseudun turvakotien asiakkaista maahanmuuttajanaisia

Suomessa ei ole turvakoteja yhtäkään liikaa. Etelä-Suomen suurimmissakin kaupungeissa, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, turvakoteja on kussakin vain yksi. Pienemmillä paikkakunnilla turvakoteja ei ole lainkaan, vaikka EU suosittaa yhtä turvakotia 10 000 asukasta kohden.

Myös ikäihmiset tarvitsevat turvakoteja. Turvakotien asiakkaista yli 65-vuotiaita on 6%. He kokevat usein väkivaltaa joko puolison tai aikuisen lapsen taholta, kertoo Espoon turvakodin johtaja Heli Raja-Halli.

- Mitä nuoremmasta naisesta on kysymys, sen helpommin hän lähtee hakemaan itselleen apua ja se toleranssi väkivaltaan on paljon alhaisempi. Mutta mitä vanhemmasta naisesta on kysymys, niin sen suurempi tabu on kyseessä ja se avun hakeminen on vaikeaa ja se tuleminen turvakotiin on vaikeaa, Raja-Halli toteaa.

Turvakotien asiakkaista yli kolmannes on maahanmuuttajataustaisia naisia.

- Viime vuonna meidän asiakkaissa oli 35% muita kuin kantasuomalaisia. Osa näistä asiakkaista on avioitunut suomalaisen miehen kanssa tänne Suomeen ja osa on sitten oman kultturinsa miehen kanssa, Raja-Halli sanoo.

Tilanteeseen johtaneita syistä ei ole varmuutta

Turvakotiin päädytään yllättäin melko harvoin poliisin kyydillä. Yleensä kyseessä on pitkään jatkunut vaikea tilanne perheessä. Espoon naapurikaupungeista poikkeavan tilanteen syitä voi kuitenkin vain arvailla.

Ehkä lähisuhteita koskevan lainsäädännön kiristyminen on alkanut vaikuttaa tai sitten on toisenlaisia tapoja ratkaista ongelmia, Espoon perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Marja-Leena Remes pohtii.

- Avioerojen määrä on lisääntynyt. Siitä ei päästä mihinkään. Siinä ei ole kuntakohtaisia eroja.