ETA:n perusti joukko nuoria radikaaleja baskinationalisteja Espanjan oikeistodiktatuurin aikana. He pitivät baskinationalismin emopuolueen PNV:n linjaa liiaksi hallintoa myötäilevänä.

Kommunistisuuntaukset tulivat mukaan 1960-luvulla. PNV alettiin nähdä porvarillisena. Baskien kansalliseen liikkeeseen syntynyt railo on olemassa yhä. ETA:n olemassaoloon liittyy paljon baskien sisäpolitiikkaa.

ETA:lla on toisaalta myös perinteinen lähisuhde katoliseen kirkkoon, etenkin Baskimaasta lähtöisin olevaan jesuiittajärjestöön.

Espanjan Baskimaan vapaissa vaaleissa ETA:n poliittista siipeä tukevia äänestäjiä on ollut vain noin 10-15 prosenttia. Se merkitsee kuitenkin 150 000 - 200 000 ihmistä, joista monet asuvat vuoristoisen Baskimaan pikkukylissä ja ovat niissä usein enemmistö.

Itsehallinto ei riittänyt ETA:lle

Aluksi ETA:n toiminta oli vastarinta-aktivismia: julisteita, seinäkirjoituksia, sabotaaseja. Vuonna 1968 etalainen ampui ensimmäistä kertaa poliisin. Viisi vuotta myöhemmin ETA murhasi diktaattori Francisco Francon luottomiehen, pääministeri Luis Carrero Blancon Madridissa - kadun alle kaivettuun käytävään sijoitetulla pommilla.

Diktatuuri jakoi etalaisille kuolemantuomioita. Francon kuoltua heidät tulkittiin poliittisiksi vangeiksi, jotka armahdettiin 1977. Espanja siirtyi demokratiaan ja Baskimaa sai itsehallinnon.

Osa vanhoista etalaisista siirtyi normaaliin poliittiseen toimintaan, mutta osa alkoi vaatia täyttä itsenäisyyttä kaikille historiallisille baskiseuduille terrorin keinoin.

1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla ETA:n pommit surmasivat kymmeniä ihmisiä vuosittain. Jopa 95 prosenttia kaikista ETA:n kuolonuhreista on tullut Espanjan siirtymäkaudella ja demokratian aikana.

Monet nykyiset ETA:n terroristit ovat demokratian ja itsehallinnon oloissa varttuneita.

ETA on tappanut 800 ihmistä

ETA on historiansa varrella iskenyt sekä surmatakseen että varoittanut ennalta. Joskus varoitus on annettu tarkoituksena saada poliiseja uhreiksi. ETA:n lasketaan tappaneen tähän mennessä reilut 820 ihmistä.

Yli puolet ETA:n uhreista on ollut poliiseja tai armeijan väkeä, mutta joukossa on paikallispoliitikkoja, yrittäjiä - ja etenkin vain pommin tielle osuneita. Valtaosa kuolleista on tullut Baskimaassa.

Rahaa toimintaan ETA on saanut itsehallintoisen Baskimaan julkisista varoista tukijärjestöjensä kautta, lahjoituksina ja kiristämällä yrityksiltä ns. vallankumousveroa. Kiristyskirjeissä vedotaan yhteiseen kansalliseen asiaan ja samalla uhataan yrittäjän perhettä.

Kannatus heikentynyt 2000-luvulla

Espanjan hallitukset ovat kolmesti yrittäneet neuvotella ETA:n kanssa. Tuoreimman yrityksen teki nykyinen sosialistipääministeri José Luis Rodríguez Zapatero vuosina 2004-2007. ETA:n sisällä väkivallasta luopumisesta kiisteltiin, mutta tulitauon jälkeen iskut jatkuivat.

Tällä vuosikymmenellä iskut ovat selvästi laantuneet. Vuoden 2001 jälkeen ETA on murhannut "vain" parikymmentä ihmistä. Vuosina 2004-2005 ei kuolonuhreja ollut lainkaan.

Ranskan ja Espanjan poliisiyhteistyön ansiosta Ranska ei enää ole turvallinen tukikohta-alue ETA:lle. Sen korkeimpia johtajia on viime aikoina pidätetty Ranskassa sitä mukaa kun he ovat asemaansa nousseet.

ETA:n poliittisen siiven Batasunan kieltäminen on avannut Baskimaassa tietä uudelle Aralar-puolueelle. Aralar ajaa ETA:n tavoitteita, mutta torjuu väkivallan käytön.

ETA:aa tukevan ns. isänmaallisen vasemmiston piirissä väkivallan mielekkyydestä keskustellaan. Asesiiven määräysvalta kannattajiensa parissa on heikentynyt.