Terveys |

Etälääkäri tuli osaksi terveyspalveluja – Kela korvaa nyt hoidon

Etälääkäripalveluja on kokeiltu jo parin vuosikymmen ajan. Niitä käyttää kuitenkin vain alle prosentti aikuisista. Vasta nyt se on otettu osaksi toimivaa terveydenhuoltoa. Nyt mobiilina annettavista sairaanhoitopalveluista saa täyden Kela-korvauksen.

Asiakas keskustelee lääkärin kanssa videon välityksellä.
Etälääkärin palveluja käyttävät muun muassa ulkomailla asuvat suomalaiseläkeläiset. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Kelan uusi linjaus vahvistaa etälääkäripalveluiden käyttöä osana suomalaista terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveysministeriö rinnasti viime vuoden lopulla terveydenhuollon etäpalvelut perinteisiin vastaanottokäynteihin ja Valvira päivitti alkuvuodesta ohjeensa etäyhteyden välityksellä annettavista terveydenhuoltopalveluista.

Telelääketieteen alalla toimivan startup-yritys MeeDocin mukaan etälääkäripalveluja käyttää maassamme vain alle prosentti aikuisväestöstä. Yli 40 prosenttia suomalaisista olisi kyselyn mukaan valmiita käyttämään tarvittaessa etälääkäripalvelua osana terveydenhuoltoa.

Palvelu on tarkoitettu kaikille, jotka tuntevat edes hieman nettimaailmaa.

– Wille Komulainen

– Palvelu on tarkoitettu kaikille, jotka tuntevat edes hieman nettimaailmaa. Se helpottaa huomattavasti lääkärissä asiointia, varsinkin tilanteissa jossa ei olla ihan varmoja lääkärissä käynnin tarpeellisuudesta. Veikkaan, että tänä vuonna etävastaanotolla käynnit tulevat kasvamaan täyden kelakorvauksen myötä, sanoo MeeDocin lääketieteellinen johtaja Wille Komulainen.

– Tietääkseni Suomi on ensimmäinen EU-maa, jossa etävastaanottoa korvataan näin laajasti. Sveitsi on toinen Euroopan maa jossa etävastaanotto on täyskorvattavaa.

Matala kynnys mahdollistaa helpomman avun

Etälääkärin vastaanotto ei sovi kuitenkaan kaikkiin vaivoihin, eikä korvaa fyysistä lääkärissä käyntiä. Kuitenkin se on nopea ja helppo tapa saada varmuus mieltä kalvaviin asioihin, varsinkin jos etäisyydet ja odotusajat ovat lääkärin vastaanotolle pitkiä

– Meidän palvelumme kautta lääkärin saa kiinni keskimäärin 17 minuutissa, mutta yöaikana vastausaika saattaa olla pitempi. Yleisimpiä etävastaanotolla hoidettavia vaivoja ovat muun muassa lasten silmätulehdukset, virtsatietulehdukset, iho-ongelmat ja reseptien uusimiset. Myös mielenterveysongelmiin liittyvistä asioista kysytään paljon, sillä tämä on niin sanotusti matalankynnyksen palvelu, johon on helppo ottaa yhteyttä, Wille Komulainen sanoo.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran 15.1.2016 antaman ohjeistuksen mukaan on lääkärin tehtävä arvioida, soveltuuko hoidettava vaiva hoidettavaksi etänä vai pitääkö potilas ohjata fyysiselle vastaanotolle.

– Aivan äskettäin etävastaanotolle otettiin yhteyttä lapsen pienestä vaivasta, joka tuntui äidistä aluksi aivan harmittomalta. Vastaanotolla paljastui kuitenkin, että kyseessä oli vakava asia. Äidin kertomuksen ja etävastaanotolle lähetettyjen kännykkäkuvien perusteella lääkäri näki jo parissa minuutissa, että tapaus vaatii nopeaa kliinistä hoitoa. Potilas passitettiin keskussairaalaan, ja suonensisäinen antibioottihoito aloitettiin osastolla, Komulainen kertoo.

Turvallisempaa kuin paperien parissa

Tietoturva on tärkeä tekijä etälääkärinpalveluja käytettäessä. Valvira vaatiikin etäpalvelun tuottajaa auditoimaan itsensä ulkopuolisen, Valviran hyväksymän auditointifirman toimesta. Auditoinnissa selvitetään, täyttääkö yritys sille asetetut laatuvaatimukset.

Mielenterveyden ongelmiin liittyvissä asioissa kynnys yhteydenottoon on matala.

– Wille Komulainen

– Tämä on huomattavasti turvallisempaa kuin perinteinen paperien kanssa työskentely. Auditoinnista saamamme raportin mukaan meidän tuloksemme oli 100/100 eli mitään hyödynnettäviä aukkoja ei järjestelmästä löytynyt, summaa Komulainen.

Kotoa ei tarvitse poistua

Wille Komulaisella on lääkärinä perinteisen- ja virtuaalivastanoton eroista selkeä oman kokemuksen tuoma näkemys.

– Potilaan ei tarvitse poistua kotoaan, yhteyden lääkäriin saa nopeasti, kustannukset ovat edullisempia ja kynnys ottaa yhteyttä asiantuntijaan on matala. Se on tosi tärkeää, kun halutaan saada asioihin nopea selvyys tai jahkaillaan, kannattaako lääkärin yleensä mennä. Myös mielenterveyden ongelmiin liittyvissä asioissa kynnys yhteydenottoon on matala.

Komulaisen mukaan etäpalveluiden käyttäjien ikähaitari vaihtelee 18-80 ikävuoden välillä.

– Vanhimman ikäluokan muodostavat ulkomailla asuvat eläkeläiset, jotka haluavat käyttää suomalaisia lääkäripalveluja.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä