Etelä-Karjala yritetään saada Unescon Geopark-alueeksi
Etelä-Karjalalla olisi edellytyksiä Geoparkiksi, koska alueella on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen geologinen historia ja kymmeniä sopivia geologisia kohteita. Hanke ei edellyttäisi alueiden lisäsuojelua. Alueen nimeksi tulisi Saimaa Geopark.
Eteläisen Saimaan alueelle on etsitty sopivaa erityisasemaa jo 60-luvulta lähtien. Nyt sellainen näyttää löytyneen. Etelä-Karjalaan suunnitellaan Suomen toista Geoparkkia. Etelä-Karjalan liiton suunnittelujohtaja Arto Hämäläisen mukaan Etelä-Karjalalla olisi edellytyksiä Unescon alla toimivan Geopark-statuksen saamiseksi, koska sillä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen geologinen historia ja kymmeniä sopivia geologisia kohteita.
- On nämä salpausselät ja pitkittäisharjut ja sitten Vuoksi ja sen historian vaikutukset Saimaan rantojen muovautumiseen. Tämä ei ole suojeluohjelma sinänsä, mutta se edellyttää, että kohteet nauttii jo nyt jonkinlaista suojelua. Tämä ei tuo lisää suojelua.
Etelä-Savon kuntia mukaan
Geopark-alue käsittäisi Imatran, Lappeenrannan ja Taipalsaaren kunnat sekä Etelä-Savon puolelta Puumalan ja Ristiinan.
Kunnat kutsutaan neuvottelemaan Geopark-suunnitelmista viimeistään syyskuun puolivälissä. Jos suunnitelmat lähtevät etenemään, voisi Saimaa Geopark olla todellisuutta noin viiden vuoden kuluttua. Hankkeelle on tarkoitus hakea Euroopan aluekehitysrahaston tukea.
Toinen Suomessa
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnassa sijaitsevalla Rokualla on toistaiseksi Suomen ainoa ja maailman pohjoisin Geopark.
Unescon määritelmän mukaan Geoparkeiksi pääsevät alueet, jotka eivät ole vain geologisesti ainutlaatuisia vaan niillä on myös merkittäviä argeologisia, kulttuurisia ja ekologisia arvoja.
Geopark tarjoaa alueen matkailulle mahdollisuuksia. Turisteja voidaan houkutella tutustumaan ainutlaatuiseen luontoon ja tässä yhteydessä tarjota matkailupalveluja. Geopark tarjoaisi mahdollisuuksia tutkimukselle ja opiskelulle.
