Kilpailumuotoinen mäkihyppy tuli Suomeen norjalaisten siirtolaisten mukana Telemarkin maakunnasta 1880-luvulla. Ensimmäiset mäkihyppykisat Suomessa järjestettiin Helsingissä vuonna 1886.

Sittemmin mäkihyppy on kehittynyt suurin harppauksin, mutta lajin alkulähteiltä on säilynyt telemark-alastulo, jonka puuttumisesta jo tuolloin rankaistiin tyylipisteissä.

- Myös lajin tekninen kehitys on ollut hurjaa, kuten kaikissa muissakin lajeissa. Tuolloisista varusteista yhteistä ovat enää sukset, jotka nekin ovat nykyään hyvin erilaiset, kertoo mäkihyppyhistoriikin kirjoittanut professori Jouko Vahtola.

Etukenossa maailman huipulle

Norjan valtakausi mäkihypyssä kesti aina 1940-luvulle asti. Perinteiseen norjalaiseen hyppytyyliin kuului ryhdikäs pystyasento, jossa lentoa tasapainotettiin käsiä levittämällä.

Hyppytekniikan tuotekehitys kuitenkin nosti Suomen rinnalle ja ohi. 1950-luvun alussa Suomessa kehitettiin rohkeutta vaativa syvään etunojaan perustuva hyppytyyli, jossa kädet pidettiin selän takana. Yksi uuden tyylin merkittävimpiä pioneereja oli Ounasvaaran hiihtoseuran Esko Mömmö.

- Tällä tyylillä suomalaiset pärjäsivät 50-luvulla erittäin hyvin, varsinkin kun tyyli alkoi miellyttää arvostelutuomareita perinteistä norjalaistyyliä enemmän. Ilmanvastusta pienentämällä suomalaiset saivat hyppyihinsä myös enemmän mittaa. Etunojainen tyyli on säilynyt aina näihin päiviin saakka, vaikka suksien asento onkin eri, Vahtola sanoo.

Boklöv ja "hölmö v-tyyli"

Suomalaistyyli säilyi liki muuttumattomana 1980-luvulle saakka, kunnes ruotsalainen Jan "Janne" Boklöv hämmästytti mäkihyppyväkeä uudella hyppytyylillään. Boklövin lanseeraama tyyli, jossa sukset levitetään v-asentoon, herätti ihmetystä ja hilpeyttä Salpausselällä 1986.

- Matti Nykänen suorastaan suuttui yleisölle Boklövin pilkkaamisesta, Jouko Vahtola kertoo.

Kaksi vuotta myöhemmin Boklöv hiljensi epäilijät samaisessa mäessä nappaamalla kaksi hopeasijaa. Loppu onkin mäkihypyn historiaa.

Mäkihypyn vaiheet viimein kansien välissä

Vasta julkaistu Suomen mäkihypyn historia -teos tiivistää seikkaperäisesti suomalaisten suosikkilajin yli satavuotisen tarinan. Kirjan isä, Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professori, Jouko Vahtola on innokas mäkihypyn seuraaja, ja onpa miehellä itselläänkin hyppytaustaa Taivalkosken rinteiltä.

- Mäkihyppy on ollut erittäin merkittävä urheilulaji suomalaisille. Sillä on ollut, ja on edelleen iso kansallista itsetuntoa ruokkiva merkitys. Näin merkittävää lajihistoriikkia ei mäkihypystä ollut ennen tehty, Vahtola sanoo.