EU:n pika-apu jakautuu vuosille 2010 - 2012. Kaikkiaan kehitysmaille annetaan 2,4 miljardia euroa vuodessa. Jäsenmaat osallistuvat siihen haluamallaan summalla ja vapaaehtoisesti. Pitemmän aikavälin ilmastorahoituksesta päätetään erikseen.

EU-puheenjohtajamaa Ruotsin mukaan kaikki 27 EU-maata ovat luvanneet osallistua. Suuret maat Britannia, Ranska ja Saksa kustantavat tuesta noin 20 prosenttia kukin.

Suomi osallistuu kehitysmaiden lyhyen aikavälin ilmastotukeen noin 110 miljoonalla eurolla.

Ruotsi oli asettanut huippukokoukselle kuuden miljardin euron tavoitteen, joka ylittyi perjantaina. EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sanoi tuoreeltaan toivovansa, että myös muut maat lähtevät nyt mukaan yhtä kunnianhimoisin tavoittein.

YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Yvo de Boer sanoi EU:n suunnitelmia merkittäväksi piristysruiskeeksi Kööpenhaminan neuvotteluille. Kehitysmaiden lyhyen aikavälin ilmastotuki on ollut yksi neuvotteluissa hiertävistä kysymyksistä.

Sopua kehitysmaiden pika-avusta etsittiin Brysselissä läpi perjantain vastaisen yön. Torstain aikana kasaan saatiin diplomaattilähteiden mukaan rahoituslupauksia ainakin 5,4 miljardin euron edestä. Suuret maat kuten Ranska ja Saksa eivät olleet vielä tuolloin paljastaneet tarjouksiaan.

Vanhanen pitää tarjousta hyvänä

Pääministeri Matti Vanhanen on tyytyväinen siihen, ettei yksikään EU-maa luistanut kokonaan ilmastotalkoisiin osallistumisesta.

- Siellä on maita, joiden tarjous on nimellinen. Voisi kuvitella, että ne ovat sellaisia maita, jotka ovat IMF:n ohjauksessa. Mutta ne ovat sitäkin tärkeämpia symbolisia tarjouksia, sanoi Vanhanen.

Pääministeri Vanhanen on pitää EU-maiden sopua kehitysmaiden auttamisesta rohkaisevana. Hän uskoo, että se auttaa Kööpenhaminan neuvotteluja eteenpäin.

Suomi nosti omaa tarjoustaan kymmenisen prosenttia ja päätyi 37 miljoonaan euroon vuodessa. Kioton ilmastosopimuksen umpeuduttua vuonna 2012 avun tarve tulee nousemaan rajusti.

- Sopimuksen olennaisena osana tarvitaan myös tämä ensimmäisten vuosien rahoitus. Suomen osalta se taitaa olla reilut 20 euroa asukasta kohden vuodessa. Jatkossa se nousee ehkä noin kymmenkertaiseksi, arvioi pääministeri Vanhanen.

EU leikkaisi lähivuosien päästöjä 30 prosentilla

EU-maat toistivat Brysselissä valmiutensa sitoutua päästöjen vähentämiseen 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, jos muut teollisuusmaat seuraavat perässä.

Myös muut aiemmat ilmastolinjaukset pidettiin voimassa. Näitä ovat muun muassa Suomelle tärkeä metsien hiilinielujen laskentamenetelmä. Ranskan tekemä aloite metsän kasvuun liittyvien hiilinielujen uudesta laskentatavasta ei tullut kirjatuksi huippukokouksen päätöksiin.