Ulkomaat |

EU penää mielenterveyspotilaille oikeuksia

Velkakriisin vuoksi aloitetut säästötoimet vaikeuttavat useissa maissa mielenterveyspotilaiden elämää. EU:n perusoikeusvirasto vaatii muutosta koulutukseen ja työelämään, jotta mielenterveysongelmista kärsivien tilanne parantuisi.

Eurooppalaisten on tehtävä enemmän mielenterveyden ongelmista kärsivien oikeuksien turvaamiseksi, vaatii Euroopan unionin perusoikeusvirasto.

- Mielenterveysongelmaisten perusoikeudet eivät toteudu lain mukaisesti. Etenkin säästötoimet vaikuttavat tähän, Euroopan unionin perusoikeusviraston johtaja Morten Kjaerum painottaa.

Virasto haluaa, että mielenterveyspotilaat pääsevät entistä paremmin mukaan yhteiskunnan toimintaan. Esimerkiksi laitoksiin sijoittaminen aiheuttaa asiantuntijoiden mukaan leimautumista ja eristymistä.

- Jotta esimerkiksi itsenäinen asuminen onnistuisi, tarvitaan uudistusta koulutuksessa ja työelämässä sekä henkilökohtaista tukea, Kjaerum arvioi mielenterveyspotilaiden tilannetta.

Tutkimusten mukaan mielenterveysongelmista kärsivillä on harvoin todellisia tilaisuuksia työllistyä. He ovat kovin riippuvaisia sosiaaliavustuksista.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto julkaisee tutkimustuloksensa kokouksessaan Kööpenhaminassa.

Euroopassa asuu 80 miljoonaa ihmistä, joilla on mielenterveysongelmia.

Itsemääräämisoikeudessa vielä viilattavaa

YK:n sopimus vammaisten oikeuksista tuli voimaan neljä vuotta sitten. Sen on vahvistanut 21 EU-maata 27:stä. Sopimuksen mukaan kaikilla ihmisillä on oltava yhtäläiset perusoikeudet kuten oikeus koulutukseen ja perheeseen.

Suomi on allekirjoittanut sopimuksen, muttei ole vielä vahvistanut sitä.

- Suomi ei ole voinut sitä vielä ratifioida, sillä kansallinen lainsäädäntömme ei ole vielä sopusoinnussa sopimuksen kanssa, sosiaalineuvos Viveca Arrhenius Sosiaali- ja terveysministeriöstä perustelee Yle Uutisille.

Arrheniuksen mukaan vaadituista lakimuutoksista osa on jo saatu aikaan, kuten laitoshoidossa olevan oikeus vaihtaa kotikuntaa.

Lainsäädäntöä edellyttävät Arrheniuksen mukaan vielä esimerkiksi potilaan itsemääräämisoikeutta koskevat seikat.

- Käytännössä toimimme jo YK:n sopimuksen mukaisesti, Arrhenius mainitsee.

Kun Suomi ratifioi sopimuksen, siitä tulee juridisesti Suomea sitova ja sen piiriin kuuluvista asioista on muun muassa raportoitava YK:lle.

Samoin muun muassa Puola, Irlanti, Alankomaat ja Kreikka ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta eivät ole ratifioineet sitä.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä