Euroopan petolinnut kirjaksi
Turkulainen opettaja Tom Lindroos sai lintuharrastukseensa mieluisan lisän, kun hän suomensi Otavan tänä keväänä julkaiseman Petolintuopas -kirjan. Petolintujen määritys on kokeneellekin harrastajalle vaativa tehtävä.
Petolintuoppaassa esitellään upeasti maalattujen taulujen avulla kaikkien Euroopassa esiintyvien 39:n petolinnun pukutuntomerkit. Kustakin linnusta on lisäksi useiden sivujen mittainen kirjallinen lajikuvaus. Tekstissä selvitellään myös, miten toisiaan muistuttavat lajit voi erottaa toisistaan. Kirja tulee tarpeeseen, sillä se on ainoa suomeksi julkaistu alan opaskirja.
- Petolintujen määritys on usein erittäin vaativaa työtä. Valaistus, tuuli, missä asennossa lintu näyttäytyy hankaloittavat määritystä, Lindroos luettelee.
- Lisäksi lintujen höyhenpeite vaihtelee hyvin paljon esimerkiksi sen mukaan, minkä ikäisestä linnusta on kyse.
Linnut tunnetaan huonosti
Lindroosin kokemuksen mukaan ihmiset tuntevat petolintuja huonosti. Mielenkiintoa kyllä riittää. Usein maallikko kysyy aivan suoraan, että mikähän iso lintu tuossa pään päällä kaartelee.
Moni uskoo tuntevansa yleisimmän petolintumme kanahaukan. Maallikko saa olla kuitenkin tarkkana, kun ohi vilahtaakin saalistava naarasvarpushaukka.
- Tämä on lintuharrastajallekin haastava tehtävä. Varsinkin, jos lintu ei käytä aktiivisesti siipiään. Siipien lyöntinopeus paljastaa helpoiten, kumpi laji on kyseessä. Varpushaukka räpyttää siipiä tiheämmin, opastaa Lindroos.
Koko, muoto ja lentotapa kertovat harrastajalle jo paljon siitä mikä petolintulaji on kyseessä. Jos tarkkailttavaa kohdetta voi verrata vaikkapa helposti tunnettavaan varikseen, määritys helpottuu tuntuvasti.
- Ylipäätään kannustaisin ihmisiä terästämään aistejaan aina, kun on mahdollisuus tarkkailla petolintua. Näin oppii parhaiten.
Petolintuja on vähän
Viimeisten vuosikymmenien aikana petolintujen määrä on selvästi vähentynyt Tom Lindroosin kotikonnuilla. Tehokkaasti hoidetut pellot eivät tarjoa Varsinais-Suomessa petolintuharrastajalle kovin paljon katseltavaa.
- Kemiönsaaren Brörkbodan pellot taitaa olla maakunnan ykköspaikka. Petolintuharrastaja suuntaa retkensä uusien Hankoniemelle tai Virolahdelle. Ylipäätään pedot ovat kuitenkin vähentyneet kaikialla.
Ihminen voi kuitenkin myötävaikuttaa petolintujen tulevaisuuteen. Tuulihaukka on nopeasti yleistymässä, koska sille rakennetaan pönttöjä. Myös kalasääski hyötyy tekopesistä. Merikotkan talviruokinta on todellinen menestystarina.
Tom Lindroos suuntaakin retkensä usein ulkomaille. Esimerkiksi Israelissa hän on käynyt toistakymmentä kertaa. viimeksi tänä keväänä.
- Kaikki linnut kiinnostavat. Petolinnuissa on vain jotain niin uskomattoman hienona. Niiden katseluun ei koskaan kyllästy. Niiden määritys on usein haastava tehtävä, Lindroos tuumii.
Petolintuoppaan 39 lajista Lindroos paljastaa omaksi Suomessa esiintyväksi suosikikseen sinisuohaukan.
- Niityn yllä liitävä koirassinisuohaukka saa mielen herkäksi. Myös kiljukotka kuuluu suosikkeihini. Se on onnistunut taas pesinnässään jopa Suomessa. Ulkomaanmatkoillani katselen sitä erityisen mielelläni, päättää Lindroos.
Tuoreimmat aiheesta: Turku
Varsinais-Suomen hätäkeskus tiedottaa
Ruskolla Vahdon Kirkkotiellä palaa rivitalo, josta aiheutuu runsasta savua. Alueen lähistöllä olevia asukkaita pyydetään sulkemaan ikkunat ja ilmanvaihto.
Rivitalo palaa Ruskolla
Huoneistopalo levisi rivitalon kaikkiin asuntoihin. Yksi ihminen on toimitettu sairaalaan.
Kevätretkellä on hauskaa rapsutella eläimiä
Moni lapsi suuntaa kevätretkelle maatilalle. Loimaalla sijaitsevalla kotieläintilalla on käynnissä kevätsesongin huippu. Lapsiryhmiä risteilee pitkin pihoja. Suosikkieläin on pupu.
Saattohoito alkoi U-sairaalalle
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopettaa remonttirahojen syytämisen vanhaan U-sairaalaan. Alkuperäisestä saneeraussuunnitelmasta on osin luovuttu, sillä huonokuntoisten osastojen korjaus olisi tullut liian kalliiksi.
Kameravalvonnan puuttuminen hämmentää Salossa
Salon kaupungin kolme vuotta sitten asentamat valvontakamerat eivät ole toimineet koskaan. Asia paljastui tällä viikolla Salon Seudun Sanomien jutussa. Osa kaupunkilaisista pelkää rikollisuuden kasvavan.
Aulis Ruostepuro oli Turun teatterielämän voimahahmo
Pitkän linjan turkulainen teatterivaikuttaja Aulis Ruostepuro on kuollut 86-vuotiaana.
Perunasta kasvoi varteenotettava tuliaiskukka
Jos joku ilmoittaa nykyisin tuovansa perunaa pöytään, niin välttämättä kyse ei ole ruokatarpeista. Peruna on myös kesäkukka, joka kelpaa vaativallekin puutarhaharrastajalle.
Rakastetut haahkat palaavat Aurajokeen
Haahkat nousivat kulttuuripääkaupunkivuoden yleisösuosikeiksi. Jokirannan silmäniloina haahkat tulevat olemaan seuraavat kymmenen vuotta.
Lisälautta avustaa Saaristotiellä
Saaristotien viikonlopun autoruuhkia puretaan neljän lautan voimin. Perjantaina ja sunnuntaina Paraisten ja Nauvon välille lisätään varalautta.
Uusia mökkejä eniten Kuusamoon, Kittilään ja Paraisille
Upouusia mökkejä nousi Suomen kartalle viime vuonna 3 600. Mökkien rakentamisinto on selvästi hiipunut viime vuosikymmenestä.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.