Eurooppa voisi ottaa oppia Suomen lamasta
Euroopan sitkeä velkakriisi on tuonut suomalaisten mieleen 1990-luvun laman. Nykyiset kriisimaat voisivat ottaa opiksi Suomen hyvistä, mutta myös röyhkeistä ratkaisuista.
Keminmaalainen Reijo Lahdenperä maksoi 1990-luvun laman aikaan yrittäjänä 19 prosentin korkoa lainastaan.
Lahdenperä laskee, että pankit hyötyivät lamasta neljällä eri tavalla: pankkitukena, tappiovähennyksenä, myyntivoittona ja viivästyskorkoina.
Lamavuosina pankkilakimiehenä ja luototusjohtajana vaikeuksiin joutuneissa KOP:ssa ja Säästöpankissa työskennellyt keminmaalainen Hannu Tikkala ei tyrmää Lahdenperän väitteitä.
- Jos pankki teki tappiota, se sai tulevina vuosina siitä verohyödyn. Usein velallisen vakuudeksi antama kiinteistö meni pankille alihintaan, mutta pankki sai siitä myytäessä huomattavasti paremman hinnan. Viivästyskorot jäivät joka tapauksessa juoksemaan asiakkaille tai takaajille.
Pankit saivat hyvät rahat niistä veloista ja velallinen jäi vielä velkaa.
Pankki maksatti talletuskorkoja velallisilla
Kun Suomen pankeilla oli hätä saada rahaa sisään, olivat karkeatkin keinot sallittuja.
Pankkiuransa aikana Hannu Tikkala muistaa maksaneensa tallettajille jopa kahdenkymmenen prosentin korkoa ja perineensä velallisilta korkoa kolmekymmentä prosenttia.
Reijo Lahdenperällä riittää ymmärrystä Etelä-Euroopan ihmisille. Velat jäävät maksettaviksi, vaikka muuten talous elpyisikin.
- Niin kuin silloin aikanaan Suomessakin. Pankit saivat hyvät rahat niistä veloista ja velallinen jäi vielä velkaa.
Kiinteistöjä vakuudeksi rahan sijaan
Suomen vakuusvaatimus ei Lahdenperän mielestä ratkaise itse ongelmaa eli eteläeurooppalaisten pankkien rahan tarvetta. Päinvastoin.
- Jos pankkisektori tarvitsee sata miljardia, pitäisi sen saada tukia tai lainaa 145 miljardia, jotta käteen jäisi se sata miljardia.
Parempi vakuus olisivat sekä Lahdenperän että Tikkalan mielestä velkakriisin taustalla olevat kiinteistöt, vaikkapa vain puolella alkuperäisestä arvosta. Niiden arvo nousee jossain vaiheessa.
- Suomessa meni viisi vuotta kun kiinteistöt oli myyty. Täysin mahdollista olisi ottaa esimerkiksi hyviä lomakiinteistöjä vakuudeksi.
Tuoreimmat aiheesta: Perämeri
Simon hakeosuuskunta tuottaa lähienergiaa
Simo kuntakeskuksessa huomattava osa kunnan julkisista rakennuksista lämpenee lähienergialla, sillä lämpö tehdään pienvoimalassa ja paikallisin voimin haketetusta simolaisesta puusta.
Tulvahuippua odotetaan ensi viikolle
Lapin tulvien odotetaan olevan huipussaan alkuviikolla. Sään nopea lämpeneminen on nopeuttanut lumen sulamista ja nostanut jokien virtaamia Länsi- ja Pohjois-Lapissa.
Legendaarinen Lapin tanssijoiden keidas kaunistui
Lavatanssikesä käynnistyy Lapissa, kun Suukosken Keidas avaa ovensa Tervolan Koivussa lauantaina. Suukosken lavan uusi isäntä Paavo Huuskonen odottaa vilkasta tanssikesää.
Kemin kaksoismurhasta elinkautinen
Kemi-Tornion käräjäoikeus on tuominnut kemiläismiehen elinkautiseen vankeuteen kahdesta murhasta. Vuonna 1949 syntynyt mies surmasi entisen vaimonsa ja tämän uuden miesystävän viime lokakuussa ampumalla molempia lähietäisyydeltä useita kertoja.
Kittilä kohotti valmiutta tulvan varalta
Kittilässä kohotettiin perjantaina valmiustilaa tulva-uhkan varalta. Kittilässä varaudutaan nyt vahinkorajat ylittävään tulvaan.
Meri-Lapin uudet ylioppilaat
Löydä kevään uusien ylioppilaiden nimet sivultamme. Yle Perämeri toivottaa onnea valkolakkien johdosta!
Tänään tuomio Vilmilän kaksoissurmasta
Syytetty surmasi viime lokakuussa entisen vaimonsa ja tämän miesystävän ampumalla heitä molempia lukuisia kertoja lähietäisyydeltä eri puolille vartaloa. Teon päämotiivina pidetään mustasukkaisuutta.
Suomen suurimpien tuulimyllyjen tornit rakenteilla
Simon Leipiöön nousevan uuden tuulipuiston myllyjen lavat nousevat ylimmillään yli 200 metrin korkeuteen. Tuuliwatin tuulivoimapäällikkö Antti Kettusen mukaan myllyjen pitäisi olla tuotannossa loppuvuodesta.
Rajakiiri uskoo yhä Tornion merituulivoimapuistoon
Tornioon merituulivoimapuistoa valmistelevassa Rajakiiri Oy:ssä uskotaan hankkeen toteutumiseen, vaikka teknisten palvelujen lautakunta yllättäen esittikin kaupunginhallitukselle Röyttän edustan tuulipuiston osayleiskaavan hylkäämistä.
Lapin sääskikesä riippuu loppukevään sateista
Sääskikesästä tulee Lapissa runsas, mikäli loppukevät on sateinen ja kostea. Suojelubiologi Jukka Salmela Metsähallituksen Lapin luontopalveluista muistuttaa, että hyttysmääriä on vaikea ennustaa ja alueelliset erot ovat Lapissa suuria.

Kommentoi aihetta
(3 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Kansan maksaa
Ilmoita asiattomasta kommentistaVelkakriisit ja lamat maksaa aina tavallinen kansa, kun pääoma-
piirit eivät niitä maksa. Suomessakin pankit huijasivat omia
asiakkaita, jotta omistajapiirit saivat tuottonsa. Suomessa hallitus toimi juuri näin röyhkeästi kansalaisia kohtaan eli
Kokoomus ja Keskustapuolue etunenässä.
Puhallus kannattaa
Ilmoita asiattomasta kommentistaPankeista on tullut yhteiskunnan loisia, jotka toimivat vas-
tuuttomasti omistajien etujen tuottojen saamiseksi. Riskien
kasvaessa liian suuriksi, niin tappiot maksatetaan kansalai-
sille eli pankkien toiminta taitaa olla yhtä röyhkeää koko
maailmassa.
että näin
Ilmoita asiattomasta kommentistaTuo aika on jäänyt hyvin meleen ja vei kaiken luoton pankkeihin, oikeuslaitoksiin sekä hallitusjärjestelmään. Sitä luottoa ei enää saa takaisin.
Kansalaiset maksoivat kaikki heidän tekemänsä virheet ja menettivät elämäntyönsä, (jotkut jopa henkesä), eivätkä tähän päivään mennessä ole saaneet takaisin menettämäänsä. Nyt sitten ruvetaan maksamaan pankeille eurooppaan.
Tämä on kai sitä oikeudenmukaisuutta?