Hankkeen takana on Euroopan eteläinen observatorio ESO. Kysymyksessä on uuden sukupolven laite, joka on 15 kertaa tehokkaampi kuin suurimmat nykyiset kaukoputket. Pääpeili on lähes 40 metriä leveä.

-Sen pinta-ala vastaa noin 2/3 jääkiekkokaukaloa,  ja se pystyy keräämään 15 kertaa enemmän valoa kuin mikään nykyinen teleskooppi, kuvailee jättikaukoputkea Suomen ESO-keskuksen johtaja Jari Kotilainen Turun yliopiston verkkolehdessä.

Kotilaisen mukaan teleskoopin pääpeili koostuu noin tuhannesta tietokoneohjatusta segmentistä. Kuvan laatua on pystytty parantamaan, ja siten pystytty poistamaan ilmakehän pyörteiden häiritsevä vaikutus lähes kokonaan.

Peruskysymysten äärellä

Jari Kotilaisen mukaan jättiläisteleskooppi tulee viemään tähtitiedettä suurin harppauksin eteenpäin. Tutkimuskohteet Kotilainen tiivistää seuraavasti: Erityisenä tavoitteena on vastata kysymykseen onko elinkelpoisella vyöhykkeellä olevia maan kaltaisia planeettoja, jotka kiertävät muita tähtiä. 

Uudella teleskoopilla voidaan tavallaan tutkia myös aikojen alkua, jolloin voidaan testata pitävätkö nykyiset teoriat paikkaansa maailmankaikkeuden kiihtyvästä laajenemisesta. Pimeän energian uskotaan täyttävän suurimman osan avaruutta.

Lisäksi jättimäisellä kaukoputkella toivotaan saatavan tarkempaa tietoa maailmankaikkeuden ensimmäisistä tähdistä, galakseista ja mustista aukoista. Niiden muodostuminen ja kehittyminen vaikuttaa koko maailmankaikkeuden kehitykseen, perustelee Kotilainen.

Hankkeen kustannusarvio on 800 - 900 miljoonaa euroa, ja lisäksi tulee vielä laitoksen varustamiseen kuluvat noin sata miljoonaa.