Raha ratkaisee eurovaaleissa

Vuoden 2004 vaaleissa euroedustajiksi valituista suomalaisista täysin omassa rahoitussarjassaan paini keskustan Kyösti Virrankoski, jonka budjetti jäi juuri ja juuri alle 300 000 euron. Halvimmalla selvisivät vihreiden Satu Hassi ja SDP:n Lasse Lehtinen, joiden paikkoihin riitti hieman yli 50 000 euron kampanjointi. Nytkin ehdolla oleva Hassi on sitä mieltä, että raha ratkaisee liikaa.

- Tämä on minun mielestäni oikeasti ongelma. Näissä vaaleissa minulla ei ole käytettävissä yhtä paljon rahaa kuin viimeksi, joten viime vaalien varsin näkymätön kampanja on nyt vielä näkymättömämpi, Hassi kertoo.

Hassi epäilee, että vaikka listavaaliin siirtyminen helpottaisi osaltaan ongelmaa, siihen ei Suomessa ole haluja. Sen sijaan hän tarjoaa ratkaisuksi ehdokaskohtaista vaalitukea. Nykyisellään vaalitukea saavat puolueet.

Vain harvalla on yli 50 000 euroa

YLEn eurovaalikoneen taustatiedoissa 84 prosenttia eduskuntapuolueiden ehdokkaista on suostunut kertomaan vaalibudjettinsa suuruuden. Näistä 117 ehdokkaasta vain 17 käyttää kampanjaansa vähintään 50 000 euroa. Toisin sanoen, jos läpipääsy edellyttää yhtä paljon rahaa kuin viisi vuotta sitten, kisaa Suomen kolmestatoista parlamenttipaikasta tosissaan vain parikymmentä ehdokasta.

Eräs 50 000 euron rajan ylittävistä on vasemmistoliiton Kyösti Suokas. Rakennusliiton II puheenjohtaja Suokas on vaaleissa ensikertalainen, mutta ay-rahan turvin hänen budjettinsa nousee yli 100 000 euroon.

- Olen omassa liitossani ehkä kohtuullisen tunnettu, mutta muissa ammattiliitoissa ja varsinkin suuren yleisön silmissä täysin tuntematon. Ilman kunnon budjettia minulla ei olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia, Suokas sanoo suoraan.

Jos vasemmistoliitto saa edelleen yhden paikan europarlamentissa, Suokas on rahalla mitaten vahvoilla Esko Seppäsen seuraajaksi. Hänen budjettinsa kun on ainakin 2,5-kertainen seuraavaksi eniten rahaa puolueessa käyttävään Ari Rajamäkeen verrattuna.

Ay-liikkeen ehdokkaana Suokas on kieltäytynyt puolueen rahoista, sillä hän epäilee muiden ehdokkaiden tarvitsevan niitä enemmän.

- Ammattiyhdistysliikkeen rahoista minä tulen saamaan leijonanosan, sikäli kun puhe on vasemmistoliitosta, Suokas arvelee. Kokoomuksen eurovaaliehdokas Ukko Metsola uskoo, että hänen kaltaisensa henkilö, joka ei ole julkisuudesta tuttu, tarvitsee kuusinumeroisen vaalibudjetin rakentaakseen uskottavaa kampanjaa.

Yrittäjäriskillä vaaleihin

Kokoomuksen Ukko Metsola on hänkin sitä mieltä, että tuntemattoman on turha yrittää ilman uskottavaa budjettia. Hänen mielestään sellainen on kuusinumeroinen. Rahaa ei kuitenkaan ole valunut laariin toivotulla tavalla.

- Johtuen vaalirahasuhmuroinnista ja talouskriisistä, ulkopuolisen rahoituksen saaminen on ollut vaikeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Samaa ovat sanoneet myös monet kokeneet konkarit, Metsola kertoo.

- Päätin, että kun tähän leikkiin on lähtenyt, niin se pitää myös kestää. Otin vaalilainaa ja laitoin omat rahat kiinni.

Metsola kertoo rahoittavansa yli 100 000 euron kampanjansa lähes kokonaan itse. Vaalikoneen perusteella on kuitenkin yleisempää, että budjetin kasvaessa ehdokkaan oma osuus pienenee.

- Yrittäjäasenteella olen liikkeellä. Tässä on korkea riski, mutta korkea tuotto-odotus, Ukko Metsola sanoo.

Pienet kampanjat käydään puolueen tuella

Kaikista vaalikoneeseen vastanneista eduskuntapuolueiden ehdokkaista yli 60 prosenttia ilmoittaa suurimmaksi vaalirahan lähteekseen puolueen tuen. Suurilla budjeteilla operoivien kohdalla yksityisten ja yritysten lahjoitukset ovat suuremmassa roolissa kuin niillä, jotka käyttävät vähän rahaa.

Silmiinpistävää on, että vaalikoneen taustatietojen perusteella alle 10 000 euron kampanjaa käy SDP:n ehdokkaista ainoastaan yksi, kansanedustaja Sinikka Hurskainen. Kaikilla muilla eduskuntapuolueilla on alle kymppitonnilla kampanjoivia ehdokkaita kuusi tai enemmän.

Tuttujen kasvojen pitää myös näkyä

Sekä Ukko Metsola että Kyösti Suokas arvelevat, että toisin kuin he, tunnettu ehdokas voi menestyä vaaleissa ilman suuria rahoja.

- Toivotaan, sanoo Satu Hassi.

Hassi on kuitenkin saanut palautteita, joissa on kyselty, onko hän lainkaan ehdolla tai ainakaan tosissaan. Kyselijät ovat tulleet epäileväisiksi, kun Hassin mainoksia ei ole näkynyt lehdissä.

- Valtakunnallinen lehtimainonta on todella kallista. Itse panostan etupäässä Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun.

Näissä vaaleissa läpi saattaa päästä halvemmallakin kuin 50 000 eurolla, sillä moni ehdokas saa vetoapua uutisoinnista. Esimerkiksi SDP:n Mitro Revon ja perussuomalaisten Timo Soinin ehdokkuudet lienevät jokaisen tiedotusvälineitä seuraavan tiedossa. Soini ilmoittaakin YLEn vaalikoneessa, että vaalibudjetiksi riittää alle 10 000 euroa.